16. huhtikuuta 2014

Turkulaisuuden fantastisuus



Turun kautta Suomeen tulivat kristinusko, aakkoset ja kuplavesi. Turku sijaitsee keskellä valtaisia sokerijuurikaspeltoja ja vihantia tammimetsiä syvällä varsinaisessa Suomessa. Turun naapurikuntia ovat "Suomen Cannes" eli Naantali, "Suomen Nizza" eli Kaarina sekä "Turun Torremolinos" eli Lieto.

Kuten Rooma, Turku tunnetaan seitsemästä kukkulasta, kaupunkia halkovasta joesta sekä lukuisista viehättävistä bistroista. Harmi vain, että valtaa pitänyt sinipuna teki vuosina 1960–1990 Turun ydinkeskustalle saman, minkä amerikkalaiset tekivät Dresdenille vuosina 1943–1944. Siksi kauppatorin ympäristö muistuttaa Martti Suosalon kasvoja.

Kuuluisimmista turkulaisista mainittakoon tässä vain toimintakirjailija Volter Kilpi, nakupatsastelija Wäinö Aaltonen, rakennusurakoitsija Paavo Nurmi ja popmuusikko Teppo. Mutta millaisia tavalliset turkulaiset pohjimmiltaan oikein ovat? Zepukka otti selvää.
................

Turkulaisissa sulautuu kiehtovalla tavalla yhteen vilpitön ylimielisyys ja syvä katkeruus.

Monet välisuomalaiset hellivät valheellista mielikuvaa, että turkulaiset vihaisivat muuta Suomea. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. Turkulaiset vain nonsoleeraavat koko muun Suomen. Turkulainen ei kerta kaikkiaan keksi mitään syytä lähteä muualle Suomeen. Turkulaiselle sopisikin mainiosti, jos Pähkinäsaaren rauhan rajat palautettaisiin.

Loppuosa Suomea ("Itämaa") on turkulaiselle epämääräistä pöpelikköä, jota kansoittavat multavarpaat ja muut murremöllykät. Turun kouluissa näytetään varoittavana esimerkkinä Mikko Niskasen ja Markku Pölösen elokuvia, jotta pellavapäiset lapsoset ymmärtäisivät, millainen villi länsi Turun ulkopuolella heitä odottaa.

Muut suomalaiset eivät käsitä, että turkulaiset katsovat pois Suomesta. Turkulaiset katsovat länteen, Eurooppaan, kohti vapaata maailmaa. He haaveilevat liittyvänsä Tukholmaan, jota he pitävät lähimpänä todellisena kaupunkina. Turun edelleen lujasta siteestä Ruotsin kuningashuoneeseen kertoo se, että prinsessa Victoria vihki kaupungin uuden sillan käyttöön vuonna 2011.

Kieltämättä jokaisessa turkulaisessa asuu pienen pieni monarkisti. Tai ehkä ei sentään aivan jokaisessa – tuleehan Turusta myös parlamentarismimme pelastaja, presidentti Mauno Koivisto. Häntä turkulaiset pitävät ennen muuta piinkovana satamajätkänä. Koivisto on tuonut yleiskieleemme fundeerauksen, joka on länsisuomalainen versio mietiskelystä.

Ruotsin kuningasperheen lisäksi Turun ystäviin kuuluu idän pikkujättiläinen, presidentti Vladimir Putin. Toimiessaan Pietarin apulaiskaupunginjohtajana Putin kävi Auran rannoilla useasti. "Joka kerta vieraillessani kaupungissa näen, kuinka dynaaminen kaupunki Turku on", tarkkasilmäinen Putin sanoi viime vuoden Turun-matkallaan (ja huhujen mukaan Putinin exä olisi muuttamassa Naantaliin). Jos siis ryttyilet turkulaiselle, ryttyilet Putinille. Mietipä sitä.

Silti turkulaisten sielun sopukoissa velloo pikimusta katkeruuden liemi. Turkulaisia hiertää edelleen pääkaupungin siirto valtakunnan itäosiin. Kuten tunnettua, Turulta anastettiin pääkaupunkius keskellä muutoin aivan hyvää 1800-lukua. Suomen tämänhetkinen pääkaupunki sijaitsee Tapiolan uimahallin ja Vuosaaren metroaseman välisellä joutomaalla.
...............

Turkulaisia pidetään vaikeasti lähestyttävinä ja tosikkoina, mutta mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Luulo johtunee siitä, että toisin kuin maamme pohjois- ja itäosissa, länsisuomalaiseen huumoriin eivät kuulu kaskut saati oman vatsan läpsiminen kesken jutunkerronnan. Kosmopoliitteina turkulaiset käyttävät ilmaisussaan mieluummin hienovaraisen brittiläistä komiikkaa kuin savupirttien suunpieksentää.

Turkulaiset pitävät kaikista ihmisistä, kunhan he ovat peseytyneet eivätkä ole lupsakoita. Avoin lupsakkuus aiheuttaa turkulaisissa jopa suoranaista inhoa. Ehkäpä tämän takia monet kaupunkiin vierailulle tulevat luulevat turkulaisten jurottavan. Eivät he jurota, he ovat vain peljästyneitä vieraan päällekäyvästä tuttavallisuudesta. Kun joulurauhanjulistuksessa kehotetaan kansalaisia "muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään", se ei suinkaan koske vain joulun pyhiä, vaan ylipäätään olemista (saks. "Sein") Turussa.

Entä miltä turkulaiset näyttävät? Zepukkaa syytettiin viime viikolla seksismistä, joten otan varovaisemman kurssin tällä kertaa. Sanotaan maltillisesti, että pitkä historia osana Ruotsin valtakuntaa näkyy turkulaisissa: he ovat vaaleita, pitkänhuiskeita ja kauniita. Turkulaiset ovat "Suomen hollantilaisia". Joka vuosi kymmenestä Miss Suomi -finalistista keskimäärin kolme tulee Turusta. Ja kirjailija Riku Korhonen kuvasi muutama vuosi sitten varsinaissuomalaisen miehen olemuksen sellaisella pieteetillä, ettei minun tarvitse siihen mitään.

Vaikka turkulaiset ovat luonteeltaan hannujortikkamaisen suoraviivaisia, heissä piilee juhanitammismainen keikari. Turkulainen koristautuu mielellään, ja hän tykkää pukeutua valkoiseen. Toisaalta valkoinen sopii parahultaisesti niihin tilanteisiin, joissa turkulainen viihtyy parhaiten eli cocktail-tilaisuuksiin, allasbileisiin ja purjehtimiseen. Pienen kauneusvirheen myönnän: turkulaiset käyttävät nuuskaa niin maalla, merellä, häissä kuin hautajaisissakin.
................

Rakkaat lukijat, jo joutuu armas aika! Kehotan blogini lopussa Teitä vierailemaan Suomen entisessä ja tulevassa pääkaupungisssa tulevana kesänä. Kertomalla kantakaupungin hipsteripaikoissa lukevanne säännöllisesti Sinistä zeppeliiniä saatatte saada alennusta normaalihintaisista tuotteista.

Tämän blogauksen kuva on napattu sopimattomalla käytöksellä ja raskauttavien asianhaarain vallitessa erinomaisesta Postikorttien Turku -Facebook-ryhmästä.

27 kommenttia:

  1. Dresden tuhottiin vasta 1945.

    VastaaPoista
  2. Ja kokoomus nousi hallitukseen vasta 1987 oltuaan 21 vuotta oppositiossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitti kunnallispolitiikkaa Turussa...

      Poista
    2. Tyypillinen turkulainen. Muualla Suomessa puhutaan siitä hallituksesta, joka pitää majaa Arkadianmäellä. Teistä katsoen täällä vähän ennen Tallinnaa.

      Poista
    3. Turun tauti ei tarvitse kokoomusruumista voidakseen hyvin. Alkuperäiseen tekstiin täsmennyksenä mainittakoon, että vuosina 1960–1968 kaupunginvaltuustossa vasemmistopuolueet SKDL ja SDP olivat enemmistössä sikäli, kun tulivat keskenään toimeen. Ks. esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_kaupunginvaltuusto

      Rakentajiin molemmilla vasemmistopuolueilla oli läheisiä suhteita. Toista on nykyisin, kun nuori intomielinen vasemmisto-oppositio ostaa viinansa omilla rahoillaan.

      Poista
  3. Tuota, salmiakkiaakkosista en tiedä, mutta ne kirjoittamiseen käytetyt aakkoset tulivat Suomeen kaakosta kannasta pitkin, olivat tosin kyrilliset ja tulivat sieltä mistä kristinuskokin eli Bysantista - vaan kumpikaan tuskin Turun kautta. Sihijuoma on sitten jo kinkkisempi vaan veikkaan siinäkin, että tuskin Turusta vaan jo paljon aiemmin "Portum Tawastumin" takia eli joko wanhan Ulvilan kautta, josta oli paljon Turkua merkittävämmät ulkomaankauppayhteydet Friisiläisten kauppasukujen kautta tai sitten Tammisaaren/Pohjan tms. kautta, mistä Hämeenseen nyt sitten kuljettiinkaan. Tuo Portum Tawastumin sijainti lienee vielä auki, mutta siitä kai ollaan yhtä mieltä ettei se ollut Åbo ;-)

    -Kirjoittaja ei ole Tampereelta, joka sekin on aivan yhtä turha kaupunki ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä separatistien eli muuta kuin Marian kukkaa vaakunassaan tunnustavien levittämä disinformaatio oli odotettavissa. Metsäsuomalaisten vääristelevän historiantulkinnan voi jättää omaan arvoonsa.

      Poista
    2. :-) Pöpeliköstä huutelemalla oikein vahvistavat asian :-)

      Poista
    3. Tämä friisiläiskirjoitus on KOVIN parodia ikinä. Zepukka arvostaa.

      Poista
    4. Tää blogi hakkaa ekstiä eksistentiaalisuudessaan sukututkimuksen ko Ässät Tampereen viime vuade finaaleis. Ku o syntyny Portum Tawastumis (tai ainaki tarpeeks lähel Yrjöympyrää), muuttanu sielt Turkuu ja ny asun Turu Torremolinokses, ni täjusi just äske iha yhtäkkii et mä oon kuplajuamaa koko miäs.

      Poista
  4. Näin Turusta pois muuttaneena, iski tätä lukiessa todellinen kaipuu palata Aurajoen rannoille. Hyvä kirjoitus ja allekirjoitan kaiken sanotun Turkulaisista.

    VastaaPoista
  5. Yllättävän monelta puuttuu huumorintaju TÄYSIN! Tosikot! :D

    VastaaPoista
  6. Mä oon ihastunut suhun <3

    VastaaPoista
  7. Turun keskustan kauneimmat talot purettiin itse asiassa vasemmistoenemmistön aikana. Ei sinipunan toimesta.

    VastaaPoista
  8. Turun seutu on Suomen kauneinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kai voi ajatella. Sääli, että se seutu on tärvelty turkulaisilla..

      Poista
  9. Vaikea olla eri mieltä : )

    VastaaPoista
  10. Zepukka donkkaa tykimmin. Kyl määki turuus oon käyny, ja meen taas ens kesänä sinne notkumaan. Tässä oma kontribuutioni pääsiäiseen, mysteeri eli il mistero: http://tahelv.wordpress.com/2014/04/16/perustin-joutessani-uskonnon/

    VastaaPoista
  11. Hahaa, täähän on mitä loistavin kirjoitus Turusta ja turkulaisista. Tunnistan itseni turhankin hyvin.

    t. Tampereella opiskeleva turkulainen ekspatriaatti.

    VastaaPoista
  12. Olisikohan tuolle kirjastokuvalle muuten lähdettä tai kuvaamisvuotta tiedossa? Vaikuttaa olevan jostain 30-luvulta päätellen puiden korkeudesta, tuo oikeanpuolimmainenhan kaadettiin aika äskeittäin kun Vähätoria kunnostettiin.

    VastaaPoista
  13. Siis, että joku voi kirjoittaa muutoin tylsistä asioista noin humoristisella sävyllä. Luin myös blogin Kovuutta Kouluun:)
    -Päivä pelastettu

    VastaaPoista
  14. Bulevardin eteläpuolella majaileva tutkimusryhmä ylsi hiljattain biologis-historiallisen läpimurron! Ilmielävät todisteet osoittavat muinaisten oolantilaisten risteytyneen - sopivien kumppanien puutteessa - rannikkoseutujen hyljepopulaation kanssa.

    Todisteita kutsutaan turkulaisiksi.

    VastaaPoista
  15. Turun kautta tuli LÄNTINEN kristinusko

    VastaaPoista
  16. Onneks et sentään kirjoita näitä höpinöitäsi Turun murteella, se on kamalan rumaa. Pari kertaa on pitänyt käydä siellä teilläpäin, ja tylsää on ollut.

    VastaaPoista
  17. Kylläpä onkin kommenttien perusteella muussa maassa huumori niukka luonnonvara. No, eihän sitä kaikkialle riitäkään: kun Turkkuun on annettu kauhalla, jää muille vain lusikallinen.

    VastaaPoista
  18. Kirjoitus kuvaa oivallisesti turkulaisiin pesiytynyttä pääkaupunkisyndroomaa. Tamperelaisena en ole koskaan pystynyt sitä ymmärtämään. Pääkaupunkifantasia perustuu osittain faktoihin mutta suurelti myös oman kaupungin historiallisen merkityksen liioitteluun. Valtakunnan kolmoskaupungiksi pudottuaan turkulaisilla on kova tarve lääkitä itsetuntonsa kolhuja menneisyyden romantisoinnin tropilla. Keskellä 1800-lukua turkulaisilta ei yhtäkkiä riistetty mitään ikiaikaista pääkaupunkistatusta. Pikemminkin kehittymässä olevan suuriruhtinaskunnan eli Suomen valtion pääkaupungiksi määrättiin vuonna 1812 Helsinki. Turku ehti olla vain kolme vuotta kehkeytymässä olleen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina. Lisäksi aivan alkuvuosina autonomisen Suomen hallintolaitokset ei tosiaankaan olleet kehittyneet huippuunsa. Ruotsin vallan aikana Tukholma oli Ruotsin ainoa todellinen pääkaupunki, Turulla oli Ruotsin vallan aikana mm. lääninpääkaupungin eli aluekeskuksen asema; paljolti näin on ollut myöhemminkin nykyisen Suomen alueella. Turusta ei koko Suomea juuri koskaan olekaan hallittu, eli se ei sanan tiukassa merkityksessä koskaan ole ollut pääkaupunki lukuun ottamatta tuota lyhyttä autonomisen Suomen sarastuksen vaihetta. No, arkkihiippakunnassahan heillä tavallaan on eräänlainen lohdutuspalkinto.

    Muutoin suosittelen kirjoittajalle eräänlaista positiivisen välinpitämättömyyden ohjenuoraa suhtautumisessaan ruotsalaisiin. Kun he yleisesti ottaen eivät pahemmin piittaa suomalaisista, miksi suomalaisten (turkulaisten) pitäisi elätellä yksipuolisia pohjoismaisen yhteenkuuluvaisuuden tunteita? Tukholma on varmasti oikein mainio kaupunki, mutta ei mikään maailmannapa, jonka kautta suomalaisten yhteydet kulkisivat maailmalle. Monelle itäsuomalaisille puolestaan Pietari, todellinen metropoli, on huomattavasti likeisempi.

    Jos turkulaiset siellä Suomen lounaisnurkassaan haluavat elää tuntematta isänmaamme ihastuttavia äidinkasvoja maamme muilla kulmilla ja kuikuilla vain Tukholman suuntaan, he saavat niin kaikin mokomin tehdä jatkossakin. Muilla suomalaisilla onkin puolestaan on omat nurkkapatrioottiset kotkotuksensa. Tietysti jos turkulaiset jatkossakin haluavat kehuskella omalla erinomaisuudellaan, on se aivan omiaan nostattamaan aivan erityislaatuista lupsakkuutta varsinkin suuremman kaupungin asukkaassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovilla on ulkoturkulaisen huumorintaju :D

      Poista