Pääkaupunkiseudun pandoilla pyyhkii hyvin. Viime syksynä SZ
uutisoi, että Helsinkiin istutetaan kevättalvella pandoja. Tuolloin oli kuitenkin epävarmaa, miten pandan kaltainen herkkä ja taiteellinen eläin pärjää suomalaisessa kulttuurimaisemassa, jossa on lähinnä laitosteattereita ja MTV3:n musiikkiohjelmia.
Nyt Helsingin kaupungin pörröisten asioiden palveluyksiköstä (HPAP) kerrotaan, että pandojen kotoutuminen Suomeen on onnistunut yli odotusten. Yhteensä 140 isopandaa asustaa jo kolmatta kuukautta Pohjois-Haagan vaikeakulkuisilla alueilla.
Pörröisten asioiden palveluyksikön pandalinjajohtaja Armas Kalasääski (os. Sääksi) iloitsee, että aivan tavalliset haagalaiset ovat alkuihmetyksen jälkeen tottuneet nopeasti pihoilla ja kadunvarsilla hortoileviin pandoihin. Pientä petovihaakin oli ilmassa, sillä tavan suomalainen vihaa jokaista oravaa suurempaa villieläintä.
"Ensin pohjoishaagalaisten ja pandojen kesken oli kyräilyä. Ihmiset pelkäsivät pandasaatiota, ja pandat nyt pelkäävät likimain kaikkea. Muutamassa viikossa asenteet kuitenkin muuttuivat molemmin puolin, sillä sekä haagalaiset että pandat ovat luonteeltaan säyseitä otuksia", Kalasääski sanoo.
Kalasääski uskoo, että Haagan positiivisten kokemusten jälkeen pandoihin ei suhtauduttaisi Suomessa enää niin mustavalkoisesti. Vasta eilen pandojen joukossa huomattiin kokonaan musta yksilö, mutta kyseessä oli vain motorisesti erittäin heikkolahjainen tiibetinmastiffi.
....................
Aivan kommelluksitta Pohjois-Haagan pandoittuminen ei ole sujunut. Muutamat pandat ovat ajautuneet Alppiruusupuiston jyrkissä rinteissä hallitsemattomiin kuperkeikkoihin ja törmänneet muun muassa ohikulkijoihin ja pyörätelineisiin. Henkilövahingoilta on vältytty, sillä panda on läpipehmeä eläin.
Pandat ovatkin aiheuttaneet haavereita lähinnä itselleen. Neljä pandaa on pudonnut puusta, ja kaksi pandaa on jouduttu pelastamaan jätekatoksen päältä, jonne ne olivat epähuomiossa kavunneet. Yhden pandan vapauttamisessa Haagan VPK:lla meni koko iltapäivä: nimeltä mainitsematon panda oli juuttunut takamuksestaan leikkipuiston kiipeilytelineisiin ja roikkui puolapuista ylösalaisin. Käytännössä perus panda voi jäädä jumiin lähes mihin tahansa. Lisäksi yhdellä pandalla puhkesi korvatulehdus.
Vain muutaman kerran apuun on jouduttu kutsumaan virkavalta. Pari viikkoa sitten läntisen Helsingin liikenne katkaistiin vartiksi, kun eräs panda löytyi päivänokosilta Haaga-Pitäjänmäki-Munkkiniemi kiertoliittymän keskeltä. Poliisipartio palautti pandan läheiseen puistoon pandan missään vaiheessa heräämättä. Yhtä pandaa sakotettiin, kun se oli tonkinut Kauppalantien Siwan roskiksesta esiin pois heitettyjä Findus Thai Wok -pakastepusseja.
"Olemme Helsingin poliisille erittäin kiitollisia kaikesta virka-avusta. Poliisit ovat bambuttaneet pandoja Runar Schildtin puistossa ja jääneet suvantohetkinä myös seurustelemaan ruokailevien pandojen kanssa", Kalasääski kertoo.
Helsingin poliisin mukaan pandoihin suhtaudutaan aivan samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin asiakkaisiin. Eli ensin neuvotellaan ja nostetaan asiakkaan verensokeria varustevyöstä löytyvällä (suklaa)patukalla. Tarvittaessa niin ihminen kuin pandakin saa kyydin sinisessä huvimajassa. Poliisi kehuu, että pandojen kanssa päästään yleensä aina neuvottelemalla hyvään tulokseen. Usein riittää pelkkä pandan syliin ottaminen. Moni meistä ihmisistäkin on halauksen tarpeeessa.
...................
Suurinta harmia Haagassa eivät olekaan aiheuttaneet pandat, vaan niiden ympärille syntyneet harmaan talouden lieveilmiöt. Pandan kakka on mittaamattoman arvokas lannoite, jota
käytetään kalleimpien teelajikkeiden kasvatuksessa. Pandan pökäleillä lannoitettua teetä saatetaan myydä jopa 50 000 euron kilohintaan Manner-Euroopan hienoimmissa teehuoneissa.
Ikävä kyllä Ruskeasuolta ja Munkkivuoresta tulleet ammattimaiset kakan kerääjät ovat häirinneet rauhassa "asioillaan olevia" pandoja. Monessa tapauksessa pandaa on alkanut ujostuttaa tai se on mennyt kokonaan umpeen. Likistä siinä sitten kun toinen katsoo!
"Emme me ihmisetkään pidä siitä, että kesken uuden Aku Ankan lukemisen joku tulee aivan viereen tuijottamaan", Kalasääski muistuttaa. Hän toivoo, että ihmiset käyttäisivät mieluummin tarmonsa koirankakan kuin pandankakan keräämiseen.
......................
Vaikka Helsingin viime talven pandahankinnan perusteena oli turismi ja söpöys, Pohjois-Haagan pandoilla on vakavampikin puolensa. Pandalinjajohtaja Kalasääski toivoo, että uhanalaisen pandan kanta saataisiin kasvuun globaaleilla pandaistutuksilla, joista Haagan pandareservaatti on yksi ensimmäisistä.
Kuten tiedetään, pandan tilanne on kotimaassaan vaikea. Kiinassa elää vankeudessa 375 pandaa, joista valtaosa on mielipidevankeja. Panda tunnetaan erittäin yhteiskunnallisena eläimenä, jolla on vahvoja näkemyksiä muun muassa lajien sukupuutosta ja vatsanpuruista. Jokainen ymmärtää, että poliittisista näkemyksistä tulee kitkeriä, jos koko ajan närästää.
Kalasääsken mukaan Suomi voisi ottaa vielä enemmänkin pandoja, kunhan kunnat saadaan sitoutumaan kestävään pörröpolitiikkaan eli siihen, että pörröiset otukset saavat elellä lajityypillistä elämää niin kunnissa kuin kuntaliitosten alueilla.
Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan Suomen ensimmäistä pörröpolitiikan toimintasuunnitelmaa. Sen keskeisenä tavoitteena on laatia yhtenäiset proseduurit Suomen kimalaisille, liito-oraville, pöllöille ja pandoille. Näin pörröisyys tulisi ensimmäistä kertaa yhteismitalliseksi koko maassa.
"Tulevaisuudessa vahva ja omaleimainen pörröpolitiikka voi olla maabrändimme keskeisiä teemoja", Kalasääski visioi.
Sininen zeppeliini tulee seuraamaan sekä Pohjois-Haagan pandojen että pörröpolitiikan tilannetta pitkin vuotta.
