Poika ei enää sauno, mutta Kanada-malja saa saunoa

Suomen jääkiekkoliitto julkaisi tänään ohjekirjan Jääkiekko on taitolaji, jossa se neuvoo lätkäjätkiäoletettuja välttämään "Poika"-ilmaisua Kanada-maljasta.

Kanada-malja on jääkiekon SM-liigan kiertopalkinto, jonka lajin Suomen mestari saa joka kevät kolhittavakseen. (Kanada-malja itse toivoo, ettei siitä käytettäisi halventavaa ilmaisua kiertopalkinto.)

Jääkiekkoliitto linjaa, että jatkossa lajin piirissä poika-sanan tilalla tulisi käyttää joko henkilön erisnimeä tai sanaa Kanada. Vastaisuudessa esimerkiksi joukkueen mestaruusjuhlissa ei soitettaisi Poika saunoo -biisiä, vaan sen tilalla kuultaisiin Saravon Pekka, Pekka, Pekka, Pekka, Pekka, Pekkaa. Pekka Saravo on tapparaoletettu pelaaja, joka viihtyy myös Diskos.

Ohjekirjan on laatinut Jääkiekkoliiton kielikurinpitotoimikunta, jossa istuu maamme jääkiekkoilun arvostetuimpia kielipoliiseja. Jääkiekossa nimityksellä kielipoliisi (englanniksi political correctness enforcer tai goon) tarkoitetaan pelaajaa, joka haastaa tappeluihin kielivirheitä tehneitä vastustajan pelaajia. Joukkueen kielipoliisin tehtävänä on usein suojella joukkueensa parasta kynäilijää tai taklata vastustajan ahkerin twiittaaja pois pelistä.

Ohjekirja sisältää useita oivallisia, tosielämästä napattuja käytännön vinkkejä neutraaliin ja ei-arvottavaan viestintään:

EI SIIS NÄIN:
"Poika lähti Kärppien kanssa baarikierrokselle"
VAAN NÄIN:
"Kanada-malja rysähti rajusti tanssilattialle Tapparan mestaruusbileissä"

EI SIIS NÄIN:
"Lämsä, Lämsä, jumalauta saat pataan vielä. Vitun pelle, hei. Lämsä hei, sä oot ihan vitun mieshuora saatana. Ota Hjallikselta poskeen, vittuu. Vittuu mikä jätkä hei. Lämsä, sä oot ihan poika vielä vittu hei.. Lämsä, sä oot aivan pelle."
VAAN NÄIN:
"Lämsä, Lämsä, jumalauta saat pataan vielä. Vitun pelle, hei. Lämsä hei, sä oot ihan vitun miesoletettuhuora saatana. Ota Hjallikselta poskeen, vittuu. Vittuu mikä jätkä hei. Lämsä, sä oot ihan Lämsä vielä vittu hei.. Lämsä, sä oot aivan pelle."

EI SIIS NÄIN:
"Tyttö pussasi poikaa"
VAAN NÄIN:
"Sara Sieppi tapasi Kanadan maajoukkueen"

EI SIIS NÄIN:
"Jääkiekkopiirien äijien äijä Hannu Jortikka on Torremolinoksessa "ihana" ja "lutunen"'
VAAN NÄIN:
"Tää o vaa jääkiakkoo, hei!"

Jääkiekkoliiton ohjekirja ei suinkaan ole lajissaan (sic!) ensimmäinen. Viime vuonna Suomen Iskelmälaulajien Keskusliitto (SIK) julkaisi pitkähkön oppaan sopimattomaksi katsotuista laulunnimistä tai -sanoituksista. Muun muassa Tyttö, sinä olet tähti on korjattu uusiin nuottivihkoihin muotoon Annikki, sinä olet Tähti. Annikki Tähteä pidettiin iskelmäoletettuna laulajana, joka kuitenkin levytti monipuolisesti mm. swingiä ja lattarityylistä musiikkia.

Lahen Klu Kluks Klan kiistää yhteydet jäseneensä

Ihmiset pakenevat sotaa vain päätyäkseen Lahteen. Se ei ole oikein eikä millään lailla humaania.

Onneksi tämän ymmärtää Lahen Klu Kluks Klanin suurkeulavisiiri Jarkko Hemohes, joka tuomitsee jyrkin sanankääntein pakolaisiin kohdistuneet näkemyserot Lahden Hennalassa.

"Kyse oli yksittäisen klaanilaisen mielipiteestä, joka ei millään lailla edusta Lahen KKK:n näkemyksiä, jotka ovat täysin samanlaiset."

Hemohes korostaa, ettei Lahen KKK hyväksy minkäänlaisia värillisiin kohdistuvia oikomishoitoja. Hän huomauttaa, että lahtelainen lyö joka tapauksessa ulkopaikkakuntalaista ihan tämän ihonväristä välittämättä.

"Jokainen pakolaisvyöry on ihminen. Se helposti unohtuu näinä aikoina, kun tulijoita on enemmän kuin soittajia Lahden sinfoniaorkesterissa."

Hemohesille itselleen Hennalan torstainen rotutempaus tuli täytenä yllätyksenä.

"Olin siinä rauhassa maistelemassa Molotovin cocktailia ja veistelemässä autotallissa ristiä, kun looshilohikäärmeemme Herman Göringenting soitti ja sanoi, että laitapa Jakke MV-lehden nettisivut auki, tämä taitaa kerrankin olla totta, mitä siellä seisoo."  

Suomen huppu-urheilun muutostyöryhmän (HUMU) jäsenenä pitkään toiminutta Hemohesia harmittaa, että Klu Kluks Klan kärsii edelleen huonosta maineesta, vaikka lynkkauksia tai kirkon polttoja ei ole tehty enää pitkään aikaan. Hän muistuttaa, että Lahen Klu Kluks Klan on valkoisen rodun voittoa tavoittelematon yhdistys.

"Lahen Klu Kluks Klan ei halua hirttäytyä yhden asian liikkeeksi, vaan tavoitteenamme on kehittää Lahti Business Regionia. Ja rotuerottelua."  

Erityisen ikävänä Hemohes pitää, että Hennalan sananvapaustapahtuman jälkeen KKK:n asut yhdistyvät ihmisten mielissä Leijonat-paitaan ja Suomen lippuun.

"Tällaisten puolirikollisten tunnusten kanssa me suippopäät emme halua olla missään tekemisissä. On tässä omassakin brändissä kuulkaa tekemistä."

Lahen Klu Kluks klaanin kuuluu voittopuolisesti kantasuomalaisia miehiä sekä yksi tosi kalpea Mohammad niminen kaveri.

"Kutsumme häntä leikkisästi Moha-Matiksi. Oikein reipas ja mukava kaveri, tekee hemmetin hyviä libanonilaisia pöperöitä", Hemohes sanoo. 

CAPSLOKITAN2015

"KIITOS ei ole kirosana! Minun suomeni on kansainvälinen!" raikuvat iskulauseet helsinkiläisessä kahvilassa.

Kahvilaan ovat kokoontuneet CAPSLOKITAN2015-kampanjan aktiivit. Vasta käynnistyneen kampanjan tavoitteena on saada julkisuutta suomen kielivähemmistöille ja muuttaa suomalaisten asenteita suvaitsevampaan suuntaan.

"Haluamme kampanjassa kertoa, että suomi kuuluu kaikille, olit sitten hyvempi tai huonompi kirjoittaja. Kenenkään ei pitäisi hävetä sitä, tykkääkö isoista vai pienistä kirjaimista. Ja jokainen saa laittaa pilkun ihan mihin kohtaan virkettä vain haluaa ja jos ei halua niin sekin on ihan okei", kampanjan koordinaattori Rihanna Takapajula sanoo.

Merkittävimmät nykysuomen kielivähemmistöt ovat capslokkaajat ja emojilaiset. Lisäksi liikkeenjohdon konsultit, sukupuolentutkijat ja teknisten käyttöohjeiden kääntäjät luetaan tavallisesti omiksi kielivähemmistöiksi, sillä he kaikki käyttävät suomea perverssillä tavalla.

Surullista kyllä, suomi on perinteisesti kohdellut ankarasti omia vähemmistöjään. Vielä 1980-luvulla useamman peräkkäisen huutomerkin käyttöä pidettiin syntinä, ja alkaa tekemään -muodolle oli oma tautiluokituksensa. Mistään hymiöistä ei oltu Pac-Mania lukuun ottamatta kuultukaan.

Onneksi asenneilmasto on lientymässä. Jääkiekon MM-kulta 1995 vapautti ihmiset ilmaisemaan itselleen tärkeitä asioita isoilla kirjaimilla, ja uusimmat älypuhelimet tarjoavat hersyviä animoituja kuvaviestejä, jotka tekevät arabialaisista aakkosista käytännössä tarpeettomia. Voikin iloiten todeta, että sitä mukaa kun romaanien asema maassamme heikentyy, saavat kielivähemmistöihin kuuluvat enemmän tilaa kirjoittaa tasaveroisina muiden joukossa.
......................

CAPSLOKITAN2015-kampanjan puuhamies Reijo, 42, on eräs suomen ensimmäisistä julkicapslokkaajista. Jo kymmenvuotiaana Reijo huomasi, että häntä viehättivät erilaiset kirjoitusasut kuin luokan muita poikia. Kun toiset pojat kirjoittivat kouluaineita Teemu Selänteestä ja hevimusiikista, vilisi Reijon kirjoituksissa sanoja kuten ISÄMMAA, PANSSARI VAUNU ja HYYSÄÄJÄ.

Vasta kun Reijo muutti Oulusta Helsinkiin opiskelemaan ja sai ensimmäisen internetiin yhdistetyn tietokoneensa, hän ymmärsi, ettei capslokkaamisessa ollut mitään hävettävää. Vuonna 2004 hän kirjoitti Iltalehden keskustelupalstalle. Pian hän huomasi, ettei verkossa tarvittu lainkaan kielioppisääntöjä eikä edes hyviä käytöstapoja.

"OLIHAN SE VALTAVA HELPOTUS, KUN SAI VIHDOIN OLLA OMA ITSENSÄ JA HUOMATA, ETTEN OLE AINOA MAAILMASSA, JOLLA ON TÄLLAISIA TAIPUMUKSIA", Reijo kertoo.

Reijo sanoo, että vaikka parempaan päin ollaan menossa, suomalaisten asenteissa capslokkaajia kohtaan riittää vielä petrattavaa.

"ENSIN KEHOTETAAN PUHUMAAN AVOIMESTI TUNTEISTAAN, MUTTA SITTEN KUN PUHUU NIIN TUOMITAAN JA NIMITELLÄÄN KAPITAALISTISIAKSI JA VAIKKA MIKSI."

Nykyisin Reijo elää onnellisessa parisuhteessa ja on löytänyt töitä mainosalalta, jossa ollaan tunnetusti vapaamielisiä. Reijo mm. suunnittelee lätkälippiksiä ja vakuutusyhtiöiden nimiä. Reijo sanoo, että ilman sanasokeaa vaimoaan hän tuskin enää olisi elossakaan.

"TUO EMÄNTÄ SE RAKASTAA MINUA SELLAISENA KUIN OLEN, VAIKKA AINA EI POSTIKORTEISSA MAHDUKAAN SANOMAAN KAIKKEA MITÄ HALUAISI. KIITOS PAULA 2009–2015!", Reijo sanoo hiljaa niin kuin suomalainen mies usein sanoo, kun puhe on tärkeistä asioista.
......................

Capslokkaajien lisäksi CAPSLOKITAN2015-kampanjaan osallistuu paljon emojilaisia. Tällaisia ovat vloggaaja Mustikka, 22, ja instagramisti Tino, 25, jotka elävät avoimessa suhteessa suomen kieleen. Aiemmin emojilaisia kutsuttiin yleiskielessä debiileiksi, mutta älypuhelimien emoji-valikoimien yleistyttyä heidän elämäntavastaan on nopeasti tullut jopa suoranainen trendi nuorten kaupunkilaisten keskuudessa. Yhtäkkiä aivan tavalliset perheenisät ja -äidit haluavat viestiä toisilleen emojien avulla.

"Vinkkaava hymiö peukku peukku hymiö punottavilla poskilla hymiö nauramassa kyyneleet poskilla panda possu possu panda sydän", Sanna kertoo.

Tinon mukaan emojilaisen arki on muuten samanlaista kuin normaalisti viestivillä, mutta emojilaiset vain saavat paljon enemmän seksiä. "Peukku muppetti räjähdys häntää heiluttava koira täytekakku huulet pusu pusu", Tino punastuu.
..............................

Odotetusti CAPSLOKITAN2015-kampanja on jo kohdannut vastustusta normaalisti kieltä käyttävissä suomalaisissa. Kampanjakoordinaattori Rihanna Takapajula sanoo saaneensa loukkaavaa, mutta kielellisesti moitteetonta vihapostia ääriryhmien jäseniltä kuten opettajilta ja toimituksiin soittavilta isoisiltä.

Erityisen ilkeää palautetta antavat yhdyssanalaiset. Yhdyssanalaiset on pieni, normaalista puhekielestä erkaantunut oikeakielisten lahko. Yhdyssanalaiset kokoontuu internetissä Yhdyssana On Yhdyssana -ryhmässä, jossa sen jäsenet pilkkaavat suomestaan epävarmoja ihmisiä.

"Palstalla hapan väkijoukko lynkkaa tavallisen viemäritukoksesta lapulla ilmoittavan huoltomiehen, vaikka suurin osa tästä yhdyssanaporukasta ei osaa itse avata edes etikkakurkkupurkkia", Takapajula toteaa.

CAPSLOKITAN2015-kampanjan vastapainoksi on perustettu myös aitosuomenkieli.fi-sivusto, jota ylläpitää fil. harm Mirkku Norovirus suoraan Alastalon salista. Noroviruksen mukaan capslokkaajien ja emojilaisten kielirietastelu rapauttaa koko suomen arvokkuutta.

"Tuntuu, että meitä hyvää kieltä vaalivia kiusataan vain siksi, että mielestämme capslokkaaminen ja emojiit ovat kammottavia viestinnän keinoja. Ei isossa kirjassa puhuta mitään tällaisten hävyttömyyksien käytöstä. Mutta emme me ketään syrji! Rakasta oikeinkirjoitusvirheen tekijää, vihaa oikeinkirjoitusvirhettä, me sanomme."

Nalle Puh: "Tepsin takia hunajasta mennyt maku"

Median eteen marssi maanantaiaamuna vihainen pieni karhu. Puolen hehtaarin metsän kovin TPS-fani Nalle Puh tunnetaan lempeänä luonteena, mutta rajansa se on joka mesikämmenelläkin. Essi Keskisen pelipaitaan sonnustautunut Puh piti tunteikkaan tiedotustilaisuuden Pajamäen kioskilla itäisessä Turussa.

"Aiemmin olen todennut, että parasta ei ole hunajata, vaan hetki ennen hunajata. Mutta on tämä s*****a työmaa", Puh puhisi.

Silminnähden kiihtynyt Puh kertoi, että häneltä "nakkimuki lopullisesti nurin" TPS:n lauantaisessa kotipelissä, jonka joukkue hävisi Tapparalle peräti 8-1.

"Ensin revin kausikorttini ja sitten meinasin heittää Nasun uima-asun kentälle. Onneksi vieressä istunut Kengu rauhoitteli minua. 20 vuotta olen käynyt Typhoonissa pelejä katsomassa. Enää ei huvita edes jälkipelien pelaaminen Amarillosssa...", Puh nyyhkytti vasten Auran Aaltojen karvamikkiä.

Puhin pr-manageri Kani joutui pressitilaisuuden kuluessa monta kertaa rauhoittelemaan Puhia. "Ei voi kahden metrin syötöt mennä v***u kolme metriä ohi! Olo on kuin Uppo-Nallella", Puh meuhkasi.

Tiedotustilaisuus päättyi dramaattisesti, kun Puh heitti hunajapurkin kohti jonkin verran Kiprun näköistä kioskinpitäjää ja yritti haastaa jonkin verran Aki Bergin näköisen huoltomiehen tappeluun. Lopulta Puh jouduttiin kantamaan ulos Uittamontielle rauhoittumaan.

"Tuu ny Elomo itte selittämään!", Nalle Puh huuteli vielä läheiseltä taksitolpalta ja pui pienen pientä karvaista tassuaan.*

Lajia seuraaville lätkäjätkille Puhin purkaus ei tullut yllätyksenä. Jääkiekkoasiantuntijoiden piireissä tiedettiin, että Puhin sisällä on kiehunut jo pitkään. Puolen hehtaarin metsän asukeilla on tiivis suhde TPS:ään, sillä metsä sijaitsee vain parin kilometrin päässä Artukaisista. Alue tunnettiin aiemmin Kahden hehtaarin metsänä, mutta sitten sinne rakennettiin golfkenttä. Kesäisin siellä järjestetään Ruisrock.

Puolen hehtaarin metsän tepsiläiset ovat jo vuosia yrittäneet päästä isompaan rooliin TPS:n organisaatiossa. Viime keväänä Puh, Nasu ja Tikru kasvattivat omistusosuuttaan TPS:stä noin 10 prosenttiin. Pöllö ei heidän kanssaan halunnut kimppaan, sillä hän on jo osaomistajana Angry Birdsissä ja Ravintola Kaskiksessa. Pöllö onkin huutonauranut koko matkan pankkiin. Aasi Ihaa kannattaa TuToa.
......................

Jonkun tyypin löytäminen TPS:n johdosta kommentoimaan Nalle Puhin syytöksiä osoittautui vaikeaksi, sillä TPS:n henkilösuhteet ovat monimutkaisemmat kuin Forrestereiden ja Loganeiden.

Pieni kertaus lienee paikallaan. Mika Eskola valittiin HC TPS Turku Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi, jolloin toimitusjohtaja Niklas Österlund siirtyi FC TPS:n toimitusjohtajaksi, jolloin FC TPS:n nykyisestä toimitusjohtajasta Juha Reinistä tuli urheilutoimenjohtaja, kun taas Antero Niittymäki siirtyi HC TPS:n urheilutoimenjohtajaksi, jolloin HC TPS urheilutoimenjohtaja Ari Vuori jatkaakin HC TPS:ssä pelaajakoordinaattorina paitsi ettei jatkakaan. Ja missään välissä Juhani Tammista ei pyydetty yhtään mihinkään.

"Lajin helppous viehättää", eräs tunnettu TPS-vaikuttaja kommentoi organisaatiomuutoksia Siniselle zeppeliinille Olavin krouvin miestenhuoneen pisuaarilla myöhään sunnuntai-iltana.

Viimein saimme puhelinlinjoille myös TPS:n nykyisen päävalmentajan. Hän haluaa tässä haastattelussa pysyä nimettömänä, sillä hän on joutunut vihapuheen kohteeksi internetissä. Päävalmentajaa on syytetty muun muassa "yhdeksäst perättäisest tappiost", ja joukkueen pelitapaa moitittu "aiva gauhiaks".

"Kaikki menee pelikirjan mukaan, vaikka olemme hiukan jäljessä aikataulustamme. Alkuperäinen ajatukseni oli hävitä helmikuun loppuun mennessä kaikki valmentamani pelit, mutta se tavoite ei aivan onnistunut", päävalmentaja puolustautuu.

Päävalmentajan mukaan ideana on yllättää vastustaja täysin runkosarjan viimeisillä kierroksilla. Eli alkaa voittaa. "Ne eivät ikinä tiedä, mikä niihin iski", päävalmentaja kihertää. Päävalmentajan mukaan tavoitteena ei tässä vaiheessa kautta voi olla mikään muu kuin mestaruus.

Kun SZ tiedusteli tarkemmin, kuinka tämä yllättävä kurssinkäännös onnistuisi, päävalmentaja hermostui täysin.

"Sä oot Sininen zeppeliini uninen mikkihiiri!",** hän huusi luuriin ennen kuin Wiklundin vahtimestarit saivat hänet irrotettua tuulikaapin puhelinkopin ovesta.

Mutta ei hätää turkulaiset! Sinisen zeppeliini sai käsiinsä TPS:n toimiston luottamuksellisia pinkkejä post-it-lappuja, joiden perusteella näyttäisi siltä, että TPS:n johdossa ollaan vihdoin viimein herätty seuran kurimukseen.

Ensimmäisenä tavoitteena on saada joukkueen talous kuntoon. Kevään aikana TPS tulee myymään kaikki jäljellä olevat faninsa sopuhintaan naapuriseuroille. Fanien ykkösvitjasta (Matti, Johannes, Teemu) seura toivoo saavansa noin miljoonan. Lisäksi TPS aikoo nostaa Humalistonkadun pankkiautomaatista 11 000 000 euroa, ja ostaa rahoilla pari lupaavaa kanadalaista sekä Ville Leinon.


* Nalle Puh saattoi myös yrittää tilata lennosta taksia. Karhujen käsimerkkejä on välillä vaikea tulkita.
**Sinisen zeppeliinin reportteri selvitti myöhemmin, että Mikki hiiri ei ollut uninen, vaan hänet oli tosi asiassa kolkattu ja sidottu tuoliin eräässä hanhivaaralaisessa varastossa.

Helli ja rapsuta tamperelaista

Kuvan puput eivät liity tapahtumiin, mutta kattokaa nyt noita pipoja!

"Moro!", farkkurotsin hiha heilahtaa lämpimään tervehdykseen heti ovensuussa.

Ennen kuin ehdin istua pöytään, Immu, 42, pelmahtaa kylkeen ja antaa tassua. Viereisessä pöydässä asiakkaan vieressä kiehnäävät Rane ja Raipe, kissanmaalaiset äijänkönsikkäät. Taustalla soi Popedan Mönkiäislaulu.

Olen Suomen ensimmäisessä tamperekahvilassa Pipassa Helsingin ydinkeskustassa. Täällä kiireiset ja stressaantuneet helsinkiläiset voivat rentoutua hyvän kahvin ja tamperelaisten seurassa.

Pipassa asuvat pysyvästi tamperelaiset Raipe, Näsä, Rane, Tuija, Immu ja Niämine. Niitä saa silittää ja rapsuttaa mielin määrin. Moni piipahtaa ottamaan juoksukahvin päivän palaverien välissä ihan vain vaihtaakseen edes muutaman sanan suosikki tamperelaisensa kanssa.

Tamperelaiset eivät tunnu olevan pääkaupunkilaisten huomiosta milläänsäkään, vaan köllöttelevät lunkisti sohvilla. Sellainen on tamperelaisen luonne – välillä otetaan päivätorkut ja sitten murkinoidaan. Ja ruoan päälle voi ottaa taas tirsat.
.................

Tamperekahvilan omistaja, singaporelainen Wilson Raj Perunamaal keksi liikeidean pakoillessaan etsintäkuulutusta ulkomailla. Jo avausviikko osoitti, että tamperekahvilalle on kysyntää. Perunamaal kehuu vuolaasti tamperelaisiaan, joiden ansiota suosio eittämättä on.

"Tamperelaiset ovat luottavaisia ja kilttejä, erittäin helppohoitoisia ja säyseitä. Ihminen saa tamperelaisesta elinikäisen ystävän, jos vain haluaa."

Kysytäänpä asiaa kahvilassa päivystäviltä tamperelaisilta. Teiskolainen Niämine, 36, on kahvilan rotevin tamperelainen ja varsinkin vanhemman rouvasväen lempitamperelaisia. Niämine koppaa minut valtavaan syliinsä ja puristaa lujaa. Ei ihme, että moni kahvilan asiakas tuntee olonsa turvalliseksi Pipassa.

Päivittäin Niämine jututtaa jopa toistakymmentä kyynistä stadilaista. Niämisen mukaan monelle kahvila Pipan tamperelainen on se ainoa, jolle uskaltaa kertoa omia huoliaan.

"Täälä käy ne kekkä ei jostain syystä voi itte viärä tamperelaista kotio. Palio on kaikenlaist jakuaarimiästä josta huomaa että jokin niitä ny rassaa. Mää oon niille sanonu, että mitä sää nyt ressaat oikee?", Niämine sanoo.

Hatanpääläisen Tuijan mielestä tamperekahvilan suosiota selittää se, että Helsingissä ei asu enää helsinkiläisiä, vaan on vain joukko yksinäisiä, ja heitä on monta, liian monta.

"Helsinki – savuinen, sumuinen kaupunki. Ihmiset ei tunne edes naapuriaan. Kaikilla on kiire, harva täällä hymyilee. Näkymättömät langat repivät ja nykivät sätkynukkeja, jotka poukkoilevat kuin saaliskalat sumpussa", Tuija kuvaa.
Perunamaal muistuttaa, että myös kahvilassa työskentelevien tamperelaisten hyvinvoinnista on huolehdittava. Tamperelainenkin tarvitsee lepoa ja omaa aikaa. Omia tamperelaisiaan Perunamaal hellittee muun muassa HIFK–Ilves-jääkiekkopelien ilmaislipuilla ja Tapolan mustamakkaralla. Viikonloppuisin hän heittää tamperelaisilleen tuoreen Aamulehden. Iltaisin kahvilan suljettua tamperelaiset käpertyvät sohvalle ja katsovat yhdessä reeveereeltä vanhoja Sisko ja sen Veli -jaksoja.
.................

Tutkimukset osoittavat, että tamperelaisen kanssa vietetty aika todella vähentää ihmisen stressihormonin tuotantoa. Vaikutus on niin merkittävä, että jopa YouTuben tamperelaisvideot helpottavat oloa. Työnantajien tulisikin antaa työntekijöiden katsoa päivittäin noin vartin verran Mankelia tai Kummelia. Selitykseksi on tarjottu sitä, että Tampereen murre muistuttaa häkellyttävän paljon äänimaailmaa, jota sikiö kuulee äitinsä kohdussa. Ilmeisesti juuri siksi niin moni nukahtaa kesken tamperelaisen turinoinnin.

Kokemukset tamperekahvilan vaikutuksista ihmisten jaksamiselle ja hyvinvoinnille on pantu merkille myös Aluehalintavirastossa (AWWWWI). Terapiatamperelaisia käytetään jo sairaaloissa ja vanhainkodeissa, mutta nyt tamperelaisia haluttaisiin hyödyntää myös kouluissa ja päiväkodeissa.

AWWWWWI:n erikoistutkija Giuseppe Jutilan mukaan tamperelaiset sopivat leppoisuutensa ansiosta hoiva- ja kasvatustyöhön muita suomalaisia paremmin. "Kerran meillä oli hoivakodissa testissä pohjalainen, mutta hän itketti dementikkoja. Sitten kokeilimme karjalaista, mutta hän rupesi itse itkemään", Jutila muistelee.

Kahvilanpitäjä Perunamaal naurahtaa, ettei hän koskaan edes ajatellut, että kahvilaidea voisi toimia muilla kuin tamperelaisilla. "Ajatelkaa, jos olisin perustanut turkukahvilan. Tuolla ne turkulaiset sitten keskenään mököttäisivät kulmaloossissa kuuntelemassa Bogart Companya."

Liigan kadonnut yleisö löytyi huoltoasemalta munkkikaffeilta

Jääkiekon pääsarjan eli Liigan kadonnut yleisö tavoitettiin eilen illalla Juvan ABC:ltä. Poliisi Sami Helenius kertoo, yleisön jäljille päästiin yleisövihjeiden avulla.

Yleisö havaittiin mussuttamassa possumunkkia ja ryystämässä kahvia noin puoli seitsemän maissa. Pelokkaalta vaikuttanut yleisö houkuteltiin pelastajien luo näyttämällä sille Ville Peltosen vuoden 1995 MM-finaalissa tekemää hattutemppua iPadilta.

Paikalle saapuneen ensihoitoyksikön mukaan yleisö oli löydettäessä heikossa kunnossa – sillä oli sekä korkea kolesteroli että nivelkulumia. "Yleisö on nyt viety omaisten luo, ja uskomme sen palaavan halleille viimeistään kaudella 2016–2017", poliisi vahvistaa.
.................

Liigan yleisöä ehdittiin etsiä syykuun puolivälistä alkaen. Ensin kukaan ei huomannut mitään, sillä yleisön epäiltiin lymyilevän penkkirivistöjen välissä. Yleisön olinpaikasta huolestuttiin vasta, kun se ei saapunut matsin jälkeen nälkäisenä kotiin.

Liigan mukaan yleisö oli päässyt karkuun inhimillisen erehdyksen seurauksena. Kaikki tapahtui ilmeisesti yli 20 euron lipun ostamisen ja Olli Lindholmin tulkitseman Maamme-laulun välillä. Viimeiset havainnot tehtiin hieman ennen kauden alkua. Vahtimestari Marko Messierän mukaan yleisö oli seisoskellut lähellä seitsemän euron tuoppeja myyvää pystybaaria ja viittoillut kohti kuuden euron haaleaa hodaria. Vahtimestari oli kuitenkin menettänyt näköyhteyden ohi kannetun nakkimukin takia.

"Kuulin sen puhuvan jotakin, että tuote ei ole kunnossa ja ettei tänne ole varaa tuoda koko perhettä, mutta en sitten osannut sen enempää huolestua. Jälkeen päin harmittaa, etten tajunnut yleisön hätää", vahtimestari Messierä soimaa itseään.

Liiga haluaa kumota väitteet, että yleisö olisi sanonut mitään vahtimestarin väittämän kaltaista.

"Luonnollisesti yleisö on järkyttynyt ja sekaisin tällaisen koettelemuksen jälkeen. Olemme kuitenkin valmiit antamaan yleisölle anteeksi pienen nuhtelun jälkeen", Liigan tiedottaja Sirkku Crosby-Stills-Nash-Young sanoo.

Tiedotteessaan Liiga huomauttaa, ettei yleisöä saa jättää yksin valvomatta pitkiksi ajoiksi, sillä se saattaa lähteä harhailemaan vaikka koripallo-otteluun tai jalkapallo-otteluun. No, ei ehkä sentään jalkapallo-otteluun.

Sirkku Crosby-Stills-Nash-Young kuittaa koko yleisön katoamisen median loiskiehuntana. "Mitä sen on väliä, kun olet niin lätkässä, että sinulle riittää kun hän tulee käymään edes silloin kun tykkää?"

Silti tosiasia on, että jääkiekko joutuu kilpailemaan ihmisten ajasta yhä kovemmin. Esimerkiksi Sirpa Selänteellä ei enää ole aikaa seurata miehensä Teemun puuhia, sillä Sirpa käy jopa useita kertoja päivässä Sinisen zeppeliinin Facebook-sivuilla katsomassa, mitä hersyvän hauskaa Sinisen zeppeliinin pojat ovat taas keksineet. Tämä on syystäkin ärsyttänyt Teemua, mutta SZ tähdentää, ettei halua millään lailla lyödä kiilaa Sirpan ja Teemun väliin.
..................

Liigan rauhoittelusta huolimatta yleisön karkaamisen syitä puidaan mediassa. Miten näin pääsi käymään ja miksi? Leijonadandy Hani Tamminen epäilee, että yleisö oli nähnyt hiirulaisen ja säikähtänyt sitä. Hämeenlinnalainen kiekkovaikuttaja Väinö Retski kuitenkin kumoaa Tammisen väitteet ja sanoo heidän yleisönsä olevan "sataprosenttisen heteroa".

Samainen kiekkopomo kehottaa yleisöä pitämään perversionsa kuten pelin tason kritikoinnin "ihan vaan omana tietonaan". Kiekkopomo korostaa, että jos joku kysyy, hänet on sitten ymmärretty väärin mediassa.

Liigajoukkueiden kapteenit antoivat rohkeasti yhteisen nimettömän julkilausuman, jossa he sanovat kaikenkarvaisen yleisön olevan tervetullutta katsomoihin. "Hyvien jätkien kanssa oon saanut mennä naimisiin", eräs kapteeni vakuuttaa.

Eräästä helsinkiläisestä kiekkoyhteisöstä haluttiin vielä erikseen vakuuttaa Siniselle zeppeliinille, että yleisön hyvinvointiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tällä kaudella. SZ kiittelee, että ven... uudet omistajat ovat tarttuneet Ukrai... härkää sarvista ja aikovat valloittaa Suom... suomalaisten sydämet. Pasila, гимн Советского Союза!

Posti aloitti ennennäkemättömän nimenpalautusbuumin Suomessa

Posti, jota kukaan ei aiemmin tuntenut nimellä Itella, muuttuu jälleen Postiksi. Postin mukaan Posti-nimen palauttaminen liittyy uudistukseen, jossa Suomesta lopetetaan viimeisetkin postit.

"Posti vie ja posti tuo, mut siideri mua kuljettaa", Postin liiketoiminnan johtaja Jason Donovan sanoo.

Postin innostamana monet tunnetut suomalaiset brändit ovat ottamassa takaisin alkuperäisen nimensä. Presidenttifinalisti Raimo Ilaskivi tunnetaan 1.9. lähtien jälleen Raimo Hämäläisenä, ja persoonamediapersoona Jari Sarasvuo yksinkertaisesti Jari Heinosena. Sininen zeppeliini ei tavoittanut Mujahed bin Risto Faisalia, eikä Mujahed bin Risto Faisal onneksi Sinistä zeppeliiniä, joten emme tiedä, mitä tälle nimelle tapahtuu.

Jääkiekkoilija Teemu Selänne ei ole vielä päättänyt, jatkaako hän Teemu Selänteenä vai lopettaako hän Teemu Selänteenä. Teemu kertoo kuitenkin käyneensä aamujäällä kolmasti viikossa, mikä lienee ennen muuta kuitupitoisen ruoan ansiota. Selänteen tiedottaja Meri Annander kertoo, että Selänne on ikävästi Romanin ja Sirpan välissä, sillä venäläiset ja Valio ovat ajautuneet kärhämöintiin itänaapurissa.

Puolustusministeriöstä kerrotaan, että heillä on tavoitteena palata takaisin sotaministeriöksi vuoden vaihteessa. Puolustusministeriön mukaan "nimenvaihdoksen ansiosta voimme jatkossa tarjota asiakkaillemme selkeämmän asiakaskokemuksen ja palveluvalikoiman". Maistraatti puolestaan on luvannut vaihtaa ilman eri korvausta lasten nimet Simmun, Pommiinan ja Aeneaksen takaisin vanhoihin ja normaaleihin nimiin.

Kotimaan urheilupiireissä Postin esimerkistä ilahduttiin niin paljon, että ihme venkuroinnista luovutaan:

• Huuhkajat on tästä lähtien Suomen jalkapallomaajoukkue
• Susijengi on tästä lähtien Suomen koripallomaajoukkue
• Leijonat on tästä lähtien Suomen jääkiekkomaajoukkue
• Helmarit on tästä lähtien Suomen jalkapallon naistenmaajoukkue
• Jalopeurat on tästä lähtien Suomen jääpallomaajoukkue

Nordea-pankki muuttuu jälleen Meritaksi. Tosi on. Myös Saunalahdessa pohditaan omille juurille palaamista. Jippii! Keilaniemessä palaneiden raunioiden nimeksi otetaan Nokia.

Kauhajoen VPK palaa (sic!) alkuperäiseen nimeensä Kauhajoen suojeluskunta. Turkua puolestaan aletaan kutsua valtioneuvoston päätöksellä "Suomen pääkaupungiksi", minkä takia Helsingille myönnetään lohdutuksena vapautus savolaisten asuttamisesta 25 vuodeksi. Kaikkein hurjimpien huhujen mukaan Suomen nimi muutetaan Suomen suuriruhtinaskunnaksi kansanäänestyksellä viimeistään vuonna 2016.

Jokerifanit: Pasila liitettävä Venäjään

Jääkiekkoseura Jokerien fanit haluavat liittyä osaksi Venäjää.

Jokerifanit lähettivät sunnuntaina julkisuuteen avoimen kirjeen, jossa he toivovat venäläisten puuttuvan jokerifanien epätoivoiseksi kokemaan tilanteeseen Pasilassa. Lähes koko jokerifanien vähemmistö on keskittynyt Pasilan seudulle runkosarjan aikana – playoffien aikana ei niinkään.

Rantapallojen keskeltä tavoitettu faniyhdistyksen puhemies Otto-Kari Jänes sanoo, että jokerifanien asema osana Liigaa on muuttunut "kestämättömäksi".

"Meitä on kohdeltu muiden suomalaisten lätkäjoukkueiden toimesta ikävästi jo vuosia. Vaikka olemme ostaneet isolla rahalla pelaajia, käyttäytyneet ylimielisesti ja naureskelleet muille, niin silti emme ikinä voita mitään tai ketään", Jänes valittaa.

Tunnelma Pasilassa on jokerifanien ilmoitukseen jälkeen kiristynyt nopeasti. Hämeenlinnalaisjoukkojen vetäydyttyä jatkamaan pudotuspelejä alueelle ilmestyi nopeasti kymmeniä liituraitaunivormuihin pukeutuneita, tunnistamattomia tasemiehiä. Länsi-Pasilassa sijaitseva Jokeri-tukikohta Hartwall Areena on jo käytännössä venäläisten hallussa. Itä-Pasilan statusta on hankala arvioida, sillä Itä-Pasila näyttää valmiiksi osalta Neuvostoliittoa.

Huhujen mukaan Jokereita itsevaltaisesti hjallinnut Harkimovits olisi yön pimeässä paennut helikopterilla Sipoonrantaan mukanaan urheilukassillinen tuohta.

Jokerien venäläismielinen johto ei ole halunnut kommentoida separatistisia pyrkimyksiä medialle, mutta tänään aamulla KHL-liigan toimitusjohtaja Aleksandr Medvedev lupasi Pasilan irtautumiselle Suomesta täyden tukensa.

"Da", Medvedev sanoi ja suuteli pellaavapäisiä lapsia sekä halasi lutusia koiranpentuja.
..................

Jokerien lähtöä Suomesta ei katsota hyvällä. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunkissan mukaan Pasila on "jakamaton osa Helsinkiä", eikä se tule hyväksymään minkäänlaisia muutoksia olemassa oleviin aluerajoihin. Pajunkissa ei halunnut muistella ns. Sipoon Anschlussia vuodelta 2009. Tuolloin Helsinki liitti Sipoon lounaisosat yhteyteensä osana Metropoli-poitiikkaa.

Jokerifanit ovat kuitenkin jo ilmoittaneet, että Pasilassa järjestetään ensi sunnuntaina kansanäänestys alueen irtautumisesta Suomesta ja sen liittymisestä KHL:ään. Ennen vaaleja laskettujen äänten mukaan noin 97–110 prosenttia jokerifaneista kannattaa Jokerien ja Pasilan siirtymistä Venäjän helmoihin.

"Sitten kukaan ei enää kiusaa meitä!", Jänes huudahtaa. Sinisen zeppeliinin mukaan Venäjältä on luvattu Pasilaan tuntuvaa jääkiekollista tukea, muun muassa uudet äänentoistolaitteet, bliniravintola sekä 10 000 tanssityttöä.

Jokerifaneille kelpaisi tässä vaiheessa edes puolivälieräpaikka ja lämmin nakkimuki.

Vaalitarkkailijaksi on nimetty Jokerien taustapiruna tunnettu kohudosentti (The Dark Dosent) Johan Bätmän. Suomen akatemian mukaan Bätmän on "dosentti, jonka Helsingin yliopisto ansaitsee, mutta jota ei se tällä hetkellä tarvitse".

Juridisesti asia etenee niin, että Pasilaan kuuluvan joukkueen perätuhtomies esittää liittymistä Venäjän KHL-liigaan ja esittää asiasta laadittavaa salaista sopimusta. Tämän jälkeen KHL:n toimitusjohtaja informoi asiasta KHL:n liittoneuvostoa ja SM-liigan hallitusta. Tätä "pitäkää tunkkinne" -klausuulia on käytetty aiemmin menestyksekkäästi muun muassa Tsekkoslovakiassa vuonna 2011, kun Lev Praha liitettiin osaksi Venäjän liigaa.

Pasilan muut vähemmistöt eli rautatieläiset ja yleläiset ovat huolissaan, miten heidän käy Venäjän vallan alla. Venäläislähteistä yleläisille on vakuuteltu, että "miljardipiikki pysyy jatkossakin auki, kunhan Satuhäät jatkuu". Rautatieläisille on muistutettu, että Suomen ja Venäjän yhteisestä raideleveydestä pidetään kiinni jatkossakin.

Sininen zeppeliini seuraa Jokerien tilannetta aitiopaikalta. Kirjaimellisesti.

Kaikkien lätkäpelien äiti

Tervetuloa tänne kauniille Karjalankannakselle minunkin puolestani! Ottelu Suomi–Neuvostoliitto käynnistyy aivan näillä minuuteilla. Neuvostoliitto lähtee siihen selvänä ennakkosuosikkina, mutta Suomi on aina pelannut hyvin altavastaajana.

Mannerheim heittää avaukseen ykkösvitjamme Törni–Häyhä–Mainilan ja pakkipariksi Hietasen ja Riitaojan. Punakone marssittaa avaukseen Harlamovin, Maltsevin ja Mihailovin.

Ribbentrop pudottaa hyökkäämättömyyssopimuksen jäähän ja the game is on! Kaveri rynnii leveällä rintamalla. Suomi aloittaa huolimattomasti: Mainilan laukaukset menevät karkeasti ohi. Tärkeintä on pitää rajaviiva kiinni, eikä päästää kaveria laukaisuetäisyydelle.

Voi voi sentään – vastustaja pääsee heti ylivoimalle. Ei tällaisia alokasmaisia virheitä saa tehdä. Tästä ei tule mitään, jos jo alussa joudutaan pelaamaan 340 000:lla miljoonaa vastaan. Hienosti Suomi kuitenkin jäädyttää alivoimalla pelin miinus 40 asteeseen.

Ja Häyhä käy niittaamassa reppuun! Häyhä osuu kaukolaukauksella alivoimalla! 500 kertaa! Siii-mo Häyy-hä! Simo Häyhä!

Nyt ei suomipoika paina jarrua vaan iskee heti iholle. Aijajai, tämähän on silkkaa teurastusta. Törni nakuttaa kylmästi täsyosumia toisensa jälkeen. On se sellainen, oooon se sellainen! Näillä tehoilla ollaan kyllä tässä turnauksessa henkilökohtaisen pistepörssin kärjessä. Mies osuu käytännössä joka kerta, kun pääsee ampumaan.

....ja sitten menee helposti. Peräjälkeen tulee helppoja virheitä kun Suomi luovuttaa kahdeksan suomenjuutalaista Saksaan ja ottaa siihen vielä Rudolf Holstin kahden vuoden henkilökohtaisen käytösrangaistuksen suunsoitosta. Aivan turhaa tuollainen hölmöily. Holsti tulee diplomaattivaihtoon päätään puistellen.

Viimeiset viikot peli on ollut vastustajan totalitaarista hallintaa. Hirvittää tykitystä, mutta uhrautuvasti Suomen joukkue heittäytyy pelivälineen eteen ja silpoutuu tunnistamattomiksi lihapaloiksi. "Äiti lähetä lisää sideharsoa!!"

Ottelu näytttää menevän jatkosodalle. Eikä hetkeäkään liiian aikaisin. Kyllä: Stalin viheltää pilliin ja ottelu päättyy tasatulokseen. Suomi ottaa torjuntavoiton. Nyt pidetään pieni breikki ja jatketaan vuonna 1941. Takaisin studioon.
...............


Kiitoksia Pentti Käkisalmi sinne itärajalle. Jatkamme täältä Mikkelistä. Hans Jortikka, sinä olet huutovalmentanut kaukana Venäjällä. Miten näet heidän lähtevän jatkosotaan?

"Kaverilla on kova materiaali, ja he jaksaa pelat. Mä näkisi, et he koittava aggressiivisesti tulla päälle. Kuus mestaruut hei."

Entä millaiseksi arvioit Adolf Hitlerin roolin jatkoerässä?

"Kyl mää ihmettele sitä kaveri. Sä sanot et sul on varasuunnitelma, mil sä et voi sotia. Niin mä kysy häneltä, et miksei sul sit oo varasuunnitelman varasuunnitelmaa, mil sää voisit sotia. Tuu nyt Hitleri itte selittämään!"

Elikkäs kannattaisit sitä, että jos otamme kuokkaamme, yrittäisimme tehdä nopeasti hajurakoa natseihin?

"Tämä o hei vaa erillissotaa. Ei täsä o mittä se ihmeempä. Sama aika Pualas kuale miljoonii ihmisii leireil. Ei täsä tämmöses väkivallas o sit mittä järke. Ei tämä ol mittä leikki, tämä o sota. Miäti sääki ny vähä."

Niin....jaa.....tuota..... sitten takaisin otteluun Suomi-Neuvostoliitto. Ole hyvä, Pentti.
.............


Kiitoksia vaan, Petra Mannertenvälinen-Ohjus. Luottavaisissa tunnelmissa lähtee Suomi tähän jatkosotaan. Suomipoika on tuoreella jalalla liikkeellä ja selvästi ärhäkämpänä kuin vuonna 1939.

Alku on vahvaa, alku on todella vahvaa. Katsokaa tuota Törnin liikettä. Mies etenee keskeltä ja nakuttaa kylmästi osumia. Forehand backhand boom boom boom! Ei ole turha se amerikkalaisten hänelle antama lempinimi the Finnish Fascist. Ny nautitaan! Upeaa hallintaa koko porukalta. Terveisiä vaan sinne Vorošiloville, että täältä tulee suomipoika. Se onkin semmonen poika, jotta!


....Suomen hyvän alun jälkeen pelin tempo putoaa roimasti. On tämä aikamoista asemasotaa, kyttäillään ja odotetaan vastustajan virhettä. Mannerheimin viljelemä "meidän peli" tarkoittaa hitaita viivelähtöjä poteron takaa. Radiopuheissaan Johtava on arvostellut Mannerheimia kovin sanoin varovaisesta pelistä Leningradin lähellä.

Väliaikatuloksena ottelusta Saksa–Yhdysvallat tieto, että Yhdysvallat on siirtynyt johtoon Saksaa vastaan. Yhdysvallat on pudottamassa todellista pommia tässä turnauksessa. Saksahan oli suorastaan murskaava omassa alkulohkossaan, jossa se pelasi Ranskaa, Hollantia ja Puolaa vastaan.

Ja sitten tapahtuu!

Venäläinen partisaani osuu tarkalla laukauksella suoraan ylämummoon. Sille ei voinut kansainvälinen oikeus yhtään mitään. Mannerheim levittää käsiään ja katsoo syyttävästi Englannin suuntaan. Nyt viheltää --- mutta ei! Antaa poikien pelata, viittoo Molotov.

Nyt näyttää pahalta. Aivan hurjalla sykkeellä tulee päälle velivenäläinen. Näinkö tässä taas käy? Suomen pakka on levinnyt pitkin Karjalan metsää. Peruutellaan eikä uskalleta haastaa. Kolme vuotta lähes täyttä hallintaa ja sitten omissa kolisee koko ajan.

Ja taas! Ei herran tähden mitä sotaa Suomelta! Tässä viedään suur-Suomea kuin litran mittaa, kun pelikello näytttää heinäkuuta 1944. Hyökkäyspää on käytännössä sulanut. Onko Riitaoja ampunut kertaakaan kohti? Ainoastaan Lehto jaksaa karvata syvällä vastustajan alueella. Tarvittaisiin nopeita alueenriistoja, mutta ei niitä näytä tulevan, ei sitten millään.

Sitten osuu Hietasta rumasti päähän. Ketsuppipurkin korkki on irronnut! Nyt saa huutaa!


On tämä karmeaa katseltavaa, ei siitä mihinkään pääse.

Mannerheim ei reagoi enää mihinkään vaan katsoo synkkänä taskunauriistaan ja selailee Michelin-oppaasta sveitsiläisiä parantoloita. Holsti on maistissa. Kyösti on kuollut. Ei vaan suomalaisen päämaja kestä tosipaikassa...

No vihdoin. Ajassa kesäkuu 1944 Suomi ottaa aikalisän. Hella Wuolijoki kuiskuttaa jotain Väinö Tannerin korvanappiin. Apukoutsi Risto Ryti näyttää kirjoittavan kiihkeästi fläppitaululle. Onko siellä Suomen vaihtoaitiossa sittenkin jotain tekeillä....

Ja taivas varjele mitä sieltä tulee! Sieltä tulee lento-osasto Kuhlmey! Saksalaisvahvistus suorastaan lentää kentällä - ja pommittaa heti täysosuman! Ihanaa, Luftwaffe ihanaa! Tämä on ihanaa!

Kaatsokaa tuota Risto "dufva" Rytin työskentelyä. Hän laittaa jähmettyneen Marskin istumaan, vetää pikkutakin ylleen ja ilmeisesti... Kyllä, hän ottaa kentältä pois Törnin. Hän repii saksalaisten kanssa tehdyn pelikirjan. Huuh-huh. Suomi irtaantuu natsi-Saksasta muutamalla nopealla polkaisulla. Lappi on aivan liekeissä!

Uskokaa tai älkää: Peli on yhtäkkiä tasan! Suomi on tekemässä tässä pientä ihmettä!

Hitler ei tiedä mitä tapahtui. Stalin ei tiedä mitä tapahtui. Piskuinen Suomi yllättää hirmuhallitsijat maltillisella vastuunsiirtelyllään: Ryti vetäytyy ja Mannerheim palaa johtoon. Yhteistyön politiikka on voittamassa taitavien yksilöiden ympärille kootut yhteiskuntasysteemit.

Näinkö tässä sittenkin käy, että Suomi säilyttää itsenäisyytensä? Kyllä se siltä näyttää. Kestä, Suomi, kestä!

Ja Suomi kestää!!! Suomi kestää! Venäjä on lyöty! Venäjä on lyöty!

Ruotsi lamaantui lätkätappiosta

Ruotsin poliisi.

Suomen voitto Ruotsista jääkiekon nuorten mm-kisojen finaalissa sekoitti päät molemmissa maissa. Ruotsalaisille annettiin ensiapuna terapiaa ja suomalaisille Buranaa. Molempien kansakuntien uskottiin olevan työkykyisiä viimeistään torstaina.

Ruotsalaisten toipuminen häviöstä ei kuitenkaan ole sujunut odotetulla tavalla. Ruotsin sosiaaliviranomaisten mukaan ruotsalaiset ovat turvautuneet kriisiapuun useilla paikkakunnilla. Ruotsin punainen risti on tarjonnut traumatisoituneille ruotsalaisille lämmintä kaakaota ja isoja haleja. Hätämajoituksessa ruotsalaisille on näytetty Saariston lapsia.

"Jåå, me yritta vala heihi, kuinka sa sanoa, elamauskoa, just det, jåå se olla vaikkia", Ruotsin punaisen ristin kriisiapuryhmän sisustussuunnittelija Hjördis Nordin sanoo.

Rakkaan naapurimaamme sokkitilaa kuvaa, että suositussa Allsång på Skansen -tapahtumassa Tukholmassa laulettiin keskiviikon vastaisena yönä pelkästään slovareita. Hartaana yhteislauluna kuultiin muun muassa Rednexin Wish You Were Here, Roxetten I must have been love sekä itse kuninkaan toivoma Crusify Me.

Ruotsalaisia on silmin nähden järkyttänyt, että Carola Häggkvistin kasvoihin ilmestyi kiekkotappion jälkeen pieni ryppy. Diplomaattilähteiden mukaan kyseessä saattaa olla myös hiusmurtuma.

Ruotsalaiset rypevät poikkeuksellisessa itsesäälissä, sillä he ovat saaneet näin pahasti pataansa viimeksi vuonna 1655. Tuolloin Ruotsi menetti Pohjois-Amerikan Delawaressa sijainneet siirtomaa-alueeensa hollantilaisille. Ruotsalaiset eivät mielellään muistele siirtomaa-aikojaan, sillä heidän siirtomaansa näytti kartalla valtavalta dildolta.
........

Eritoten ruotsalaisia kismittää, että suomalaiset rikkoivat jälleen yhteisesti laadittuja sääntöjä. Haminan rauhan (1809) solmimisen yhteydessä osapuolet sopivat, että Venäjä saa Suomen, kunhan Suomi ei koskaan voita Ruotsia missään urheilu- tai musiikkikilpailussa. Ruotsalaisten mukaan suomalaiset ovat todistettavasti voittaneet heidät jo aiemmin kahdesti jääkiekossa (1995, 2011) ja kerran jopa euroviisuissa (2006).

"Jåå-å, se ei ålla kiva tama juttu etta te voitta meita", Ruotsin kuninkaallisen urheiluakatemian professori Nils August Domingo Adlercreutz sanoo kultaiselta jakkaraltaan. Sen jälkeen hän ojentaa kaulasta roikkuvat käädyt kohti akatemian seinää, jossa kimaltelee satoja olympiamitaleja.

Ikäviltä lieveilmiöiltäkään ei ole vältytty. Ruotsalaiset ovat suuttuneet Angry Birds -leikkipuistoille, koska ne ovat "jävla finne". Osaa ruotsalaislapsista on kielletty keinumasta ja aikuisten on nähty repivän taskunenäliinoja ja polkevan jalkaa. Onneksi näin äärimmäisen aggressiivisesti ob käyttäytynyt vain pieni vähemmistö murjottavista svenssoneista.

"Jåå-å, sun pitta muista, etta me ei ålla, kuinka sa sanå... typical loser som en finländare. Me ei olla tåttunu hävitä yhtena niinkå te", Adlercreutz selittää tavallisesti niin mallikkaasti käyttäytyvien ruotsalaisten reaktioita.

Suomalaisten voitto poiki alkuviikolla jopa tutkintapyynnön Malmön poliisille. Poliisi selvittää parhaillaan, kuka tappoi ruotsalaisten mestaruusjuhlat. Poliisi on vaitonainen tutkinnan etenemisestä, mutta sen arvellaan etsivän finaalin lopettanutta Rasmus Ristolaisen mailaa. Tätä varten Ruotsin poliisi on muun muuassa kaivanut ylös Christer Pettersonin kalmon sekä naarannut Mälarenin päästä päähän. Toistaiseksi Ristolaisen mailaa ei ole kuitenkaan löytynyt. Polisi on kuitenkin löytänyt kolme venäläistä sukellusvenettä.

"Jåå-å, me etsi mies ko hävisi saavvuna ilma tai sitte me etsi mies 'på balkongen'", poliisikomisario Lennart Kollberg sanoo karvamikkiin vaitonaisesti.

Sininen zeppeliini seuraa kuningaskunnan tilannetta Södermalmin Drop Coffeessa lähipäivät. Och vill ha en stänkare.

Urheilujohtajien valinta Sotshiin loppusuoralla

Suomi valitsee Sotshin olympialaisiin lähtevät urheilujohtajat ensi viikonloppuna. Koko valintaprosessi on haluttu tehdä mahdollisimman törkeäksi.

Suomesta lähtee matkaan ennätysmäärä urheilujohtajia. Jokaista lajia edustaa kolme urheilujohtajaa, ja lisäksi kesälajien johtajat lähtevät hakemaan arvokasta kisakokemusta.

"Valintakriteerit ovat erittäin tiukat. Pitää olla urheilujohtaja, ja pitää olla mies", valintakomitean puheenjohtaja, urheilujohtaja Julius Skutnabb sanoo.

Kansainväliset urheilujohtajat valitsivat yhteistuumin kisapaikaksi Sotshin, sillä se kuulostaa selvinpäin ja hutikassa lausuttuna suurin piirtein samalta. Suomalaiset urheilujohtajat olivat ehdottaneet kisapaikoiksi myös Heerenveeniä ja Müncheniä. Suomalaisilla urheilujohtajilla on erityisen ikäviä lausumismuistoja Garmisch-Partenkirchenin ja Cortina d'Ampezzon kisoista.

"Muutaman tsinitonikin jälkeen esimerkiksi 'Squaw Valleyn olympialaiset' on aivan mahdoton sanoa. Nyt jo huolestuttaa, miten selviämme Pyeongchangissa 2018. On ylipäätään typerä idea järjestää kisat Pohjois-Koreassa, mutta sen siitä saa kun päästää taitoluistelijat äänestämään", Skutnabb kiroilee.
.........

Sotshin kisapaikoista kamppailevat urheilujohtajat rakentavat paraikaa kuntopohjaansa Kuortaneen Urheilujohtajaopiston saunatiloissa. Suomalaiset ovat viimein oppineet huolellisen ja ammattimaisen valmistautumisen merkityksen arvokisojen alla.

Urheilujohtajalta vaaditaan niin räjähtävää nopeutta kuin kestävyyttä. Hänen pitää esimerkiksi ehtiä mitalin voittaneen urheilijan kanssa samaan lehtikuvaan alle puolessa tunnissa. Kun vaimo ei ole matkassa, kravattisolmun tekemiseen saattaa helposti tuhrautua yli 20 minuuttia.

"Siinä antaa vastustajan urheilujohtajalle selvää etumatkaa", Suomen pelotaliiton urheilujohtaja Gunnar "Äitee" Höckert sanoo. Pelotalla on Suomessa 12 aktiiviharrastajaa ja noin sata lajijohtajaa.

Kuntohuippua on hiottu jo kuukausia. Korkean hinnan leireillä urheilujohtajat totuttelivat kaviaariin, eksoottisiin kaloihin ja seitsemän ruokalajin maistelumenuun. "Suomesta ei yksinkertaisesti löydy hotelleja, joissa urheilujohtajat pystyisivät harjoittelemaan täyspainoisesti. Siksi lennämme Sveitsiin Etelä-Afrikkaan ja Balille", Skutnabb sanoo.

Mitään ei jätetä sattuman varaan. Monta kertaa kisapaikalla urheilujohtajan suoritus on kaatunut viime metreillä ryppyisiin paitoihin tai ihan vaan närästykseen.

"Lahden kisoista opimme sen, että pakataan omat lääkkeet mukaan. Kukaan ei halua ryssiä Sotshissa", urheilujohtajien fysioterapeutti Albin Stenroos sanoo.

Stenroosin mukaan kaikkeen on varauduttava: yöpymään vain neljän tähden hotelleissa tai jopa maksamaan osa ylläpidosta itse. Kun Venäjän VIP-tiloissa ollaan, ei voida olettaa, että kaikki aina toimisi kuten kotimaan VIP-tiloissa. Varmuuden varalta urheilujohtajille painetaan pikaopas, jonne kirjataan yleisimpiä urheilujohtajan tarvitsemia englanninkielisiä fraaseja:

"He Tero, me hetero."
"Mr. Immonen is having some problem with the cross-country skiing equipment."
"Excuse me, I have seem to mislocate my doctor's kit. Could you tell me the way to the nearest Teboil station?"
"Gourgeous, lions, gourgeous!!!!"
"No, that is not an ampulli, that is a Matti Pulli."
"The truth? You want the truth? YOU CAN'T HANDLE THE TRUTH!"

Perinpohjaisen valmistautumisen ansiosta urheilujohtajat puhkuvat itsevarmuutta ennen kisoja. "Jatkopaikkaa lähdetään ehdottomasti hakemaan, sillä kisakylässä pubit menevät kiinni jo klo 02", pitkänlinjan urheilujohtaja Jonni Myyrä sanoo.

"Ei pelota yhtään", huutaa väliin urheilujohtaja Höckert.
............

Sotshiin huipentuu monen urheilujohtajan pitkä, yksinäinen ja usein näkymätön puurtaminen. Tätä hiljaista sitoutumista huippu-urheilujohtamiseen eivät näe ilmaistyötä tekevät, kiittämättömät juniorivalmentajat tai nuoria lahjakkuuksia harjoituksiin kuskaavat perheenäidit. He näkevät vain urheilujohtamisen pintakiillon: kravatit otsalla ja cocktailtikut käsissä.

Jokaisella huippu-urheilujohtajalla on kuitenkin takanaan vuosien adjektiivinhuuruiset powerpoint-esitykset maakunnissa ja käsittämätön määrä kitkerää kahvia, neukkaripullia ja graavilohileipiä.

Sillä urheilujohtamisessakin huipputulokset saavutetaan vain toiston kautta. Toiston avulla kehon automatiikka muistaa juuri oikeat liikeradat, ja lihasten hermotus suorittaa lihaksille annettuja alitajuntaisia komentoja. Juuri toisto saa kaiken näyttämään helpolta: Kun edustustilin luottokortti hipaisee silkinpehmeästi hotellin maksupäätettä, se tosi asiassa kertoo, että korttia on vingutettu tuhansia kertoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kun rapsakat lentobonukset humpsahtavat tilille, on takana tunteja ja taas tunteja lentoemäntien kiusoittelua business-luokassa. Kun lajiliittojen katto-organisaation hallintoa kasvatetaan, on urheilujohdettu niin että tuntuu.

Harvoin jos koskaan silti kiitämme urheilumenestyksestämme urheilujohtajiamme.

"Niin, on meillä urheilujohtajillakin tunteet", urheilujohtaja Frans "Ville" Pörhölä sanoo vaiteliaasti ja painaa päänsä taskunenäliinaan. Ison miehen silmänkulmaan pulpahtaa pieni kyynel.

Kun seuraavan kerran näette urheilujohtajan, kätelkää häntä! Sillä tälläkin hetkellä jossain tuolla sohjoisilla tammikuisilla pallokentillä kikkailee pieni pellavapäinen poika, joka haaveilee urheilujohtajuudesta absoluuttisella huipulla. Tuo poika ei ehkä vielä tiedä lajiliittoaan eikä tunne sen matriisiorganisaatiota, mutta hänellä on jo sydämessään palo, intohimo. Voimme melkein kuulla hänen ajatuksensa: "Jonakin päivänä... jonakin päivänä minustakin tulee kaikkein paras urheilujohtaja!"


Sotshin olympialaiset alkavat 6. helmikuuta 2014. Parempi väki haluaisi, että Sotshi kirjoitettaisiin Sotši.

TPS:n johto myönsi virheettömyytensä

Jääkiekkoseura TPS:n johto myöntää avoimesti, että se ei ole tehnyt virheitä. TPS-johto antoi haastattelunsa Turun Sanomien värisivun toimittajalle pudotuspeliviivan alapuolelta sunnuntaina.

"Pakko se on tässä vaiheessa kautta rehellisesti tunnustaa, että muut ovat väärässä", TPS-pomo sanoo. Hän ei halua esiintyä jutussa omilla päätöksillään.

TPS:n johto aikoo kevään aikana tarkastella kriittisesti seuran johdon ympärillä pyörivää joutoväkeä. Syynin alle joutuvat ainakin zambonin kuljettaja ja osa Elysée Arenan lipunmyyjistä.

"Kyllä tässä on tutkistelun paikka aika monella. Meidän johdon tehtävänä on nyt syyttää ja roiskia sinne tänne, tärvätä brändiä hölmoillä päätöksillä ja lähteä sen jälkeen Dennikseen syömään Pizza alla Stouni", TPS-johtaja sanoo.
........

TPS:n kausi on sujunut kaksijakoisesti: paskasti ja käsittämättömän paskasti. Johdon mukaan huonoon peliesitykseen syynä ovat ensisijaisesti omat pelaajat ja vastustajan pelaajat. Valmentaja Kai Suikkasen asemaa ei HK Areenan käytävillä haluta kommentoida.  

"Ihme kakkahousuja kaikki", TPS-johtaja tyytyy toteamaan perätuhdosta.

TPS:n johdon kausi sen sijaan on mennyt ihan mukavasti, on ollut katkarapuja buffet'ssa ja Hesen kastike ei ole loppunut kesken. Joulukuun alussa TPS-johto kokoontui juhlimaan Olavin Krouviin, jossa kattoon ripustettiin Ari Vuoren pelipaita. Ari Vuori oli ripustettaessa pelipaidan sisällä. Hän on roikkunut katosta nyt 18 päivää, ja nestehukasta huolimatta hyväkuntoinen.

TPS:n johdon kyvyt on havaittu muissakin organisaatioissa. Fukushiman ydinvoimalasta ja Talvivaaran kaivoksesta on tultu katsomaan, miten asiat saadaan vielä pahemmin sekaisin.

"Kyllähän se kummasti nostaa oman porukan henkeä, kun näkee miten Tepsissä hommia hoidetaan", Japanista lentänyt laitosinsinööri Kensaro Wiwa iloitsi Typhoonin pihalla. Hän perui seppukunsa päästessään käymään Naantalin Muumimaassa.
.........

TPS:n kriisistä huolimatta TPS-johto ei ole lyönyt hanskoja naulaan. Haastateltu TPS-pomo kertoo Börsin pöheikössä luottamuksellisesti Sinisen zeppeliinin edustajalle, että uusi strategia on jo powerpoint-kalvoilla Jukka Koivun läppärissä. Strategia on vähän kuin taktiikka, mutta monimutkaisempi.

"Kirjoitimme koko strategian ISOILLA KIRJAIMILLA JA ARIAL BOLDILLA niin se sopii sitten Jukan suuhun paremmin."

TPS-johdossa innovoidaan aivan uudenlaista menestysreseptiä: Hyvien pelaajien ostamisen sijasta hyvät pelaajat karkotetaan tai myydään muualle. "En tiedä, onko tätä koetettu vielä missään muualla, että siinä mielessä me TPS-johdossa olemme taas edelläkävijöitä."

Yhtenä hurjimmista ideoista seurassa väläytellään tsekkihyökkääjä Jaromir Jagrin palkkaamista joukkueen huoltajaksi. "Se poika osaa teroittaa luistimia", TPS-johtaja kehuu.

Alustavan sopimuksen mukaan TPS maksaisi Jagrille noin 400 000 euroa kaudesta ja tämän lisäksi hän saisi ilmaiseksi Aurakadun Amarillosta Bar Samplerin niin monta kertaa kaudessa kuin haluaisi. Bar Sampleriin sisältyy Fajita Magic -maustettuja ranskalaisia, friteerattuja jalapeño popperseja, mozzarellatikkuja ja sipulirenkaita sekä Hellmann’s-majoneesia, jalapeño-valkosipulimajoneesia ja Amarillon BBQ-kastiketta.

Ajankohtaisen kakkosen tamperelaisuus-ilta järkytti Tohlopissa

Ajankohtaisen kakkosen tamperelaisuus-illassa kohtasivat tamperelaiset ja rantasuomalaiset. Teemaillan keskustelu lähetettiin suorana Tuttu Juttu show'n lavasteista hämärän rajamailta.

Tamperelaisista keskusteluun osallistuivat Sami Hintsanen, Ransu, Riku, sisko ja sen veli, Heikki, Kaija, kolme alivaltiosihteeriä sekä Pyynikin näkötornin kahvilan kesätyttö. Rantasuomalaisten puolella mökelsi joukko Lacosten verryttelyasuihin pukeutuneita turkulaisia ja espoolaisia.

Useat studiokeskusteluun kutsutut jättivät tilaisuuden väliin.

"Tämä on liian kahelia jopa minulle", dosentti Johan Pac-Man kirjoitti pieneen punakantiseen ystäväkirjaansa. Karvakuonojen Eno-Elmeri twiittasi kesken lähetyksen, että "Tuu nyt Riku pois sieltä teemaillasta, sä oot ihan sekaisin siellä".

Teemailta aiheutti kävijäpiikin EroaYlesta.fi-palvelussa. Ylestä erosivat muun muassa koko Alma Median johto sekä Raimo Helmisen entiset ketjukaverit. Sanoma oyj pahoittelee, että suuren kävijämäärän takia palvelu oli alhaalla pari tuntia.
..........

 

Tamperelaisuus-illalle oli selvä tilaus. Tamperelaisuus on rauhanomainen elämänkatsomus, joka korostaa ihmisten leppoisaa rinnakkaiseloa ja mutkatonta pukeutumista. Tamperelaisuutta tunnustaa yli 200 000 ihmistä pirkanmaanlaajuisesti.

Yhä suurempi joukko tamperelaisista muuttaa kuitenkin muualle Suomeen paremman kampauksen toivossa. Samaan aikaan voimistuvat mansemuuttokriittiset äänenpainot. Rantasuomalaisten keskuudessa pelätään, että tamperelaiset tyrkyttävät väkisin outoja tapojaan ja pilaavat kivan porvarillisen tunnelman.

"Ne peittävät kasvonsa pipalla tai hiusdonitsilla, niin ettei meinaa kadulla tunnistaa. Kummalliseksi on mennyt", keskustelussa mukana ollut solakka naantalilainen valitti.

Tamperelaiset Heikki ja Kaija muistuttivat, että tamperelaisten perinneasu on farkku, eikä oikea tamperelainen voi poiketa tästä säännöstä vaikka haluaisikin.

Savukoneen takaa live-keskusteluun pölähtänyt turkulainen jääkiekkofani paheksui, että tamperelaiset melskaavat jäähallissa sietämättömällä tavalla. "Tullaan sinne hallille huutamaan ja kannustamaan ja viemään meidän pokaalit. Nyt niillä on vielä tämä Barkov jr.", turkulainen sanoi kädet puuskassa.
........

Tamperelaisuuden perustajana pidetään benelux-taustaista Vjeerte van Tampernjeesia, joka vuonna 1779 keksi tamperelaisuuden Hatanpään metsikössä. Kerrotaan, että van Tampernjees olisi kuusenkerkkäpontikkaa siemailtuaan nähnyt hurjia näkyjä: 168 metrisen pyörivän keihään Näsijärven rannalla, kesyjä delfiinejä ja valtiolliset juhlat Tampere-talolla. Näkyjensä innoittamana van Tampernjees kirjoitti tamperelaisuuden pyhän kirjan Thiliathaliatallallaa, joka koostuu arvoituksista.

Tamperelaisuuden kaksi merkittävintä haaraa ovat ilvesläisyys ja tapparalaisuus. Rantasuomalaiselle nämä toisistaan poikkeavat suuntaukset näyttäytyvät yleensä pelkkänä monoliittisena "manselaisuutena".

Lupsakassa puheenvuorossaan Ransu-koira harmitteli, että liian usein otsikoihin pääsevät vain fanaattiset tamperistit kuten Simo Frangén, Pate Mustajärvi tai Timo Jutila, jotka eivät millään tavalla edusta tamperelaisten suurta enemmistöä. Samaan aikaan netti pursuaa ääritamperelaista materiaalia kuten Reinikaista ja Kyllä isä osaa -sarjaa.

Jyrkimpien rantasuomalaisten mielestä tamperelaisten integrointi yhteiskuntaan epäonnistuu väkisin. Audilla Tohloppiin ajanut haukilahtilainen toi esille, että tamperelaisilla näyttää olevan vaikeuksia sopeutua vapaaseen markkinatalouteen. Hänen mukaansa punakapina, Koskikeskuksen viivästynyt putkiremontti ja viimeistään Ilves-Hockeyn omistajasotkut osoittivat, etteivät tamperelaisuus ja moderni kapitalismi vain sovi yhteen.

 

Vaikka Ajankohtaisen kakkosen teemailloissa pyritään aina yhteisymmärrykseen, se jäi tällä kertaa toteutumatta. Twitterissä monet kommentoivat tamperelaisten olevan aivan mukavaa porukkaa, kunhan pysyvät Pirkanmaalla. Tellervo Koiviston mielestä Tampereelle lähdössä "ei olisi mitään järkeä".

Tässä vaiheessa iltaa hiestä märkä Sami Hintsanen tarttui mikkiin ja lurautti Tahdotko mut tosiaan -hitin ja kaikki tamperelaiset studiossa yhtyivät lauluun.

"Hehehehehehehe! Se om moro!", Ransu-koira huikkasi teemaillan päättymisen merkiksi ja suuntasi Ohranjyvään.

Susijengin perässähiihtäjä

Ainoa susijengi, jota Suomessa
ei vihata pelaa Sloveniassa.

Suomen koripallomaajoukkue eli Susijengi (sic!) pelaa parhaillaan Sloveniassa EM-turnausta. Jos joku on seurannut viimeiset viikot ainoastaan Teemu Selänteen jääharjoittelua, kerrotaan lyhyesti, että susijengi on suoriutunut loistavasti ja lyönyt jo useita lajin suurmaita. Susijengi on ilmiö.

Tämä on poikkeuksellista, sillä koripallo on Suomessa marginaalilaji ja maakuntalaji. Parissa viikossa Susijengi on kuitenkin ottanut urheiluhuomiotalouden ilmatilan (keksin tuon käsitteen äsken) lähes täydelliseen hallintaansa. Jopa hoki jää jalkoihin.

Suomalaisten sanotaan olevan pikemmin mitalinnälkäistä kansaa kuin oikeaa urheilukansaa. Jos pärjäämme hetkellisesti skeet-ammunnassa tai purjehduksessa, suomalaiset innostuvat asiasta muutamaksi päiväksi. Siksi koripallon pariin tunkee nyt urpoja, jotka alkavat seurata lajia vain sen takia, että luvassa on mahdollisesti menestystä.

Tunnustan, minä olen tällainen urpo. Taisin nähdä elämäni ensimmäisen Suomen korisjoukkueen pelin viime viikolla ja nyt puhun pelistä firman kahviautomaatilla kuin mikäkin köyhän miehen dettmanni.

Politiikan tutkimuksessa tällaista perässähiihtoa kutsutaan voittajan vankkureiksi (eng. bandwagoning), millä tarkoitetaan tilannetta, jossa äänestäjät siirtyvät kannattamaan sellaista ehdokasta, joka näyttää voittavan vaalit. Ihmiset haluavat olla osa voittavaa kokoonpanoa, silloin tuntee itsekin menestyneensä. Tässä kohtaa pääsen tekemään kyökkipsykologisen kehäpäätelmän: ilmiöt ovat muodissa, koska ne ovat muodissa. Näin synnytetään niin poptähtiä kuin presidenttejä.

Tämä on avoin puolustuspuheeni kaikille joskus perässähiihtäneille ja perässähiihtämismielisille.
........

Ensin sanon, että tosifanit kohtelevat meitä rehellisiä perässähiihtäjiä välillä hyvin julmasti. Meitä perässähiihtäjiä syytetään tuuliviireiksi, menestyksenkipeiksi luusereiksi ja juopoiksi, jotka haluavat vain tekosyyn juoda joukolla "kaliaa". Kuulemma pilaamme asiantuntevan kisastudion tunnelman kysymällä kesken pelin, mikä on paitsioansa ja ihmettelemällä, onko käynnissä EM- vai MM-kisat. Mistä sitä aina voi tietää, arvokisoja järjestetään nykyään niin taajaan! Meitä perässähiihtäjiä solvataan, kun laitamme hauskan viikinkikypärän päähän ja ostamme 40 x 40 senttisen fanilipun, jota heiluttelemme ujosti kesken rangaistuspotkukisan. Meille perässähiihtäjille nauretaan, kun aivan asialliseti ihmettelemme, miksei Isomäen jäähallissa edelleenkään saa laadukasta puolikuivaa valkoviiniä.

Tuntemattoman sotilaan Riitaojan sanoin: "Älkää, älkää, en minä mitään pahaa." Myönnän toki auliisti, että oli selkeä virhe lyödä isosti live-vetoa koripallo-ottelun lopputuloksesta, jos luulee korispelissä olevan vain kolme erää ja pelin olevan jo selvä. Niitä eriä on siis neljä, eikä kahdeksan maalin ero koripallossa ole välttämättä niin suuri ero kuin se on jalkapallossa.
.........

Miksi me perässähiihtäjät ansaitsemme parempaa kohtelua?

Ainakin sen takia, että tuemme verorahoillamme ja lottoamisellamme suomalaista huippu-urheilua. Emme kuitenkaan kuluta halliaikaa, vie harrastajilta tilaa tai muutenkaan häiritse lajiniilojen puuhia. Maksamme kiltisti HUMU:n juhlahumut.

Me perässähiihtäjät olemme nettomaksajia myös tapahtumissa. Me olemme niitä viime hetken kalliiden kertalippujen ja hassujen fanituotteiden ostajia, joilta nyhdetään rahat pois parkkimaksuina ja kahdeksan euron muovituoppeina. Perässähiihtäjälle ei heru mistään alennusta, vaikka muussa bisneksessä uusille asiakkaille tarjotaan aina sisäänvetoetuja.

Edellisestä päästäänkin siihen seikkaan, että perässähiihtäjistä osa kasvaa tapakannattajiksi, jopa tosifaneiksi. Arvoisat urheilun pr-ihmiset, me olemme markkinasegmenttiä, me olemme potentiaalia.

Eikä sovi unohtaa, että me perässähiihtäjät saamme lajin näyttämään hyvältä teeveessä – mikä tarkoittaa lajille lisää hilloa sponsoreilta ja mainostajilta. Kun mökki on täynnä, se on meidän perässähiihtäjien ansiota, puhuttiin sitten Turun Kupittaan hallista tai Olympiastadionista. 

Tärkeintä on kuitenkin se, että toisin kuin sponsorilippulaiset – nuo urheilufanittamisen näädät – me perässähiihtäjät tulemme ihan aidosti innostuneina ja omine rahoinemme paikalle. Hitto, me sentään tulemme paikalle! 

Arvon me perässähiihtäjätkin ansaitsemme.


Lue myös: Virkamieskiekko kunniaan!

Mainostoimisto hankki riveihinsä tappelijan

Timothy Gillette on pelätty mainostoimisto-goon.

Helsinkiläinen mainostoimisto Punanuttu on solminut yhden kauden mittaisen senior thug consultant -kontrahdin romuluisen viestinnän ammattilaisen Timothy Gilletten kanssa.

195-senttinen ja yli satakiloinen Gillette teki markkinointiviestintää viime kaudella venäläisessä kohutoimistossa Vitjuksessa keräten kyseenalaista kunniaa lähinnä palaveritappeluissa. Kanadalainen viiletti venäjällä yhteensä neljä kautta ilman omia asiakkuuksia. Gillette onkin puhdasverinen markkinointiviestintätappelija eli amerikkalaisittain ilmaistuna marketing goon.

Gilletten luvut ovat hurjia. Hän on tapellut palavereissa keskimäärin uskomattomat kahdeksan minuuttia. Hän on murskannut urallaan yhteensä 318 paksusankaiset silmälasit, repinyt rikki 204 liian paljastavaa miesten v-aukkoista paitaa ja läikyttänyt vastustajan syliin Kaffa Roasteryn loisteliaat La Divina Provencia -kahvit peräti 452 kertaa. Gilletten tavaramerkkejä ovat myös MacBook Airilla kahvaaminen ja Elipsonin kaiuttimien viskaaminen asiakkaan niskaan.

Punanutun markkinointijohtaja Tommy Jamesbondas kuitenkin kiistää, että Gillette hankittiin vahingoittamaan avainasiakkuuksia vaan kyse on oman brändin vahvistamisesta.

"Me haluamme keskittyä markkinointiviestinnän tekemiseen. Jotta me pystymme niin tekemään, meidän on pakko suojella omia art directoreitamme. Jos Gillettin läsnäolo auttaa kaikkia keskittymään mainontaan niin hyvä. Ja hyvä vaan, jos asiakkaat ja kilpailivat vähän pelkäävät neuvotteluissa", Jamesbondas kommentoi.

Jamesbondasin mukaan mainostoimistossa pitää olla sopivassa tasapainossa taitoa ja kovuutta. "Kovuutta tarvitaan, jotta taito pääsee esille", Jamesbondas summaa.
.........

Punanutun tuore värväys herättää voimakkaita tunteita muissa markkinointiviestinnän ammattilaisissa, sillä kyse on puhtaasti raskaan sarjan tappelupukarista. Markkinointitoimistoissa ollaan huolestuneita alan jo ennestään väkivaltaisesta maineesta.

Kukaan ei kuitenkaan halua esiintyä ristimänimellään, joten saimme kommentteja mainostoimistoista ainoastaan Pepitalta, Tiiulta, Mishalta ja Marcolta. "Ei sitä voi päästää ainakaan artsuilemaan, sehän tappaa jonkun, eräs PeeToPee -lähde sanoo.

Gillette itse myöntää avoimesti, että hän tekee markkinointiviestintää tapellen. Hän kutsuu itseään leikkimielisesti ADHD-AD:ksi, jonka projektihallintataidot ovat olemattomia. "Pienenä ei tullut tarpeeksi pihaleikeissä kynäiltyä, niin isona kaverina piti sitten keskittyä hakkaamiseen ja viestinnän rikkomiseen."

Gillette ei suomalaista markkinointiviestinnän kenttää juurikaan tunne. Hän haluaa nyt keskittyä oman markkinointivireen löytämiseen.

"Ei ole väliä, kuka on vastassa. Jos on tarve puolustaa mainostoimiston logoa ja kunniaa, tappelen. Tehtäväni on suojella joukkuetovereita, olla "isoveli" communications consultanteille. Se on mulle ihan sama, tuleeko sieltä vastaan joku Miltton vai Bob niminen kaveri."

Ainakin Punanutussa hankintaan ollaan tyytyväisiä. Firman elokuun alussa järjestetyllä virkistysreissulla Tallinnaan Gillette pisti säpäleiksi Tallinkin diskon ja vietti loppumatkan laivan putkassa. Syynä oli kuulemma ollut "suunsoitto kesken ppt-esityksen".

"Gillette on parasta, mitä mies voi saada", Jamesbondas suitsuttaa toimistonsa uutta nyrkkisankaria.

"Sää luistelet ku mu kummityttö!"

Pitsiä nyplätään.

Kävin Raumalla eli pittoreskissa Porissa. Rauma tunnetaan kanaalista ja Kanaali-Koskisesta. Tunnettuja raumalaisia ovat myös Tuija Ernamo, Mika Kojonkoski ja Ernamon Tuija.

Syynä vierailuun oli pitsiturnaus, kesän kovin kiekkotapahtuma (sen lisäksi että Teemu Selänne arpoo uransa jatkoa). Tänä vuonna pitsiturnauksessa pelasi kuusi SM-liigajoukkuetta. Perätuhtomiehen Mosk Helsingin Jokerit ei ollut näiden joukossa.

Turnauksen kotijoukkue Lukko voitti viimeksi Suomen mestaruuden 1963, samana vuonna jolloin John F. Kennedy ammuttiin. Ensimmäiseen tapahtumaan syypää oli Matti Keinonen, toiseen tuntemattomaksi jäänyt mies ruohokukkulalta. Molemmissa tapauksissa laukausten määrästä kiistellään edelleen.

Päivän päätapahtuma alkoi jo aamusti klo 10.15, jolloin yhteen ottivat Lukko ja sen arkkivihollinen, Suomen mestaruutta puolustava Porin Ässät. Entouragessani (valkoisilla on entourage, mustilla posse) oli sisäisesti kiihkeä Lukko-fani ja ulkoisesti harmaantuva Turku-Pesis-fani. En tietenkään kannattanut Tepsiä, vaan Ässiä, sillä "mun Pori on kaunis". Sattuvasti seurueemme hämäläinen Ilves-fani ei ehtinyt ajoissa paikalle. Pidimme hänen Ipa-pipalleen paikkaa.

Lukko voitti Ässät 1-0. Fanikatsomo lauloi päätä huimaavan kovaa mm. että "Satakunta on sinikeltainen". Joku mies huusi Ässien pelaajalle, että "sää luistelet ku mu kummityttö!". En tiedä, istuiko kummityttö vieressä. Rummut paukkuivat, laulut raikuivat ja tamimaisesti ilmaistuna mökki oli täynnä. En nähnyt Johtavaa. Näin kyllä isä Nummelinin ja poika Nummelinin. Juuso Riksman selvisi ehjänä. Joku kantoi Ässien katsomon osassa pientä mestaruuspokaalia, joka herätti raumalaisissa terveen raivon ja haikeuden tunteita. 

Iltapäivällä seurasimme vielä lisää pelejä (ne kestävät pitsiturnauksessa vain 2 x 15 minuuttia) ja keskustelimme muun muassa urheilusponsoroinnista, absoluuttisen huipun saavuttamisesta ja suomalaisten urheilijoiden tuloista. Saavutimme konsensuksen. Kesken kaiken saimme myös sähkeen, että Teemu Selänne oli aloittanut jääharjoittelun Yhdysvalloissa. 

Pakko hämmästellä jääkiekon vetovoimaa. Tuhansia ihmisiä Länsi-Suomen armottomassa purjehdushelteessä, ja väki haluaa silti sisälle katsomaan kiekkoa. Vaikka peli olikin ns. höntsäilyä, tunnelma oli upea, ei sellaista perus liigamatsissa näe. Tällaista hyväntuulista hurlumheitä tarvittaisiiin enemmän. 

Vain kaksi moitetta tapahtuman järjestäjille, korjatkaapa nämä asiat ensi vuodeksi. 1. Tapahtuman kotisivut ovat surkean kehnot, niiltä ei löytynyt edes otteluohjelmaa. 2. Hallin baarissa oli hanassa Lapin kultaa. En tarjoaisi Lapin kultaa pahimmalle vihamiehellenikään. Sylettää. 

Suosittelen kaikille rannikkoseudun ja lätkän ystäville pitsiturnausta, sikses kiva tunnelma Läns-Suomes ol. 

Ai niin, Lukko voitti pitsiturnauksen. 

Virkamieskiekko kunniaan!

Virkamiehen pelikirja on perustuslaki.

Törmään toistuvasti urheilu-uutisoinnissa kuvailuun "virkamiesmäinen". Yleensä tällä "virkamiesmäisyydellä" tarkoitetaan jotakin epämääräisen negatiivista, kuten laiskuutta, mielikuvituksettomuutta ja intohimottomuutta. Virkamieskiekko on mukamas pahimman laatuista kiekkoa.

Olen jyrkästi eri mieltä näiden raapustelijoiden ja urheiluasiantuntijoiden kanssa. Käännän asian perustavanlaatuisesti toisin päin: Jos virkamies hoitaisi virkaansa "urheilijamaisesti", Suomi uppoaisi suohon muutamassa kuukaudessa.

Mielestäni suomalainen ammattiurheilija tarvitsee nimenomaanenemmän virkamiesmäisyyttä. Perustelen.
........

Ensinnäkin, virkamiehet ovat rakentaneet tämän isänmaan. He ovat tehneet sen nöyryydellä, sinnikkyydellä ja ahkeruudella pitkän ajan kuluessa. Näitä hyveitä edustavat myös parhaat kilpaurheilijamme kuten Kimi Räikkönen. Osuvasti lempinimetty hallintopäällikkö Räikkönen on formula ykkösten Martti Hetemäki - lyhytsanainen ja ujon oloinen, mutta tosi paikassa piinkova ukko. Kimi Räikkönen on vauhdin virkamies, kylmäpäinen nero.

Jos jotakin, nykyurheilijoiltamme puuttuu virkamiesmäinen hiljaisen puurtamisen kulttuuri. Toisin kuin huippu-urheilijamme, huippuvirkamiehemme eivät huikentele ravintola Teatterin vipissä. Ei valtionkirstun avaimia voisikaan antaa Kaivohuoneella örveltävälle, palkintosormuksiaan pussailevalle humalikolle. Entä miltä tuntuisi mennä leikkaukseen, kun viimeiset sanat ennen nukutusta olisivat keskussairaalan ylikirurgin huutamat "Ny rillataan!". Siinä yrittäisi moni tainnutettu kammeta itseään leikkauslankulta ylös.

Toiseksi, luojan kiitos, virkatehtäviä hoidetaan Suomessa virkamiesmoraalilla eikä kilpaurheilijan moraalilla. Ei menisi kauan, että omat ja yhteiset varat sekoittuisivat. Virastoissa pumpattaisiin ennen aamupalaveria veriarvot taivaisiin ja kollegat maksettaisiin hiljaisiksi. Virkavastuulla tehtäviä hankintapäätöksiä suhmuroitaisiin sopupeleinä, ja virkamies laittaisi omaakin betsirahaa yrityksiin, jotka saavat hetken päästä yritystukia. Jos urheilupomon otteilla hoidettaisiin valtion asioita, Lappi ja Kainuu ja Karjala olisi jo liitetty salaisesti KHL:ään.

Kolmanneksi: Virkamies ei voi syyttää talonmiestä, kun hommat menevät reisille. 

Neljänneksi, urheilijat ovat hemmetin kovia luovuttamaan. Milloin on vatsa sekaisin, milloin hallin ilmastointi pilaa suorituksen, milloin ei hyppy kulje. Välillä huippu-urheilija "ei vaan pääse kisafiilikseen" tai häntä ei "sytytä", kuten urheilijamme arvokisoissa valittelevat. Virkamiehet eivät anna periksi. Ei opettaja luovuta keskittymisvaikeuksista kärsivän lapsen kohdalla, koska "tänään ei vaan kulkenut". Ei sairaanhoitaja jätä vanhusta lääkitsemättä, koska "ei päässyt sairaalatunnelmaan". Jos Brysselin kokous venyy, virkamies valvoo ja naputtelee ranskaksi yhteenvedon ilman palautumisleirejä.

Sillä suomalainen virkamies on kuin terminaattori:

"It can't be bargained with. It can't be reasoned with. It doesn't feel pity, or remorse, or fear. And it absolutely will not stop, ever."

Viidenneksi, virkamies ei selittele työolosuhteilla tai laitteilla sitä, ettei hommat suju. Moni virkamies tuo töihin omat pelit ja pensselit, sillä työantajalla ei ole varaa tarjota kunnon välineitä. Moni virkamies pakertaa ikivanhalla tietokoneella, kännykällä ja niin edelleen. Jos NHL-pelaajalle löisi 10 vuotta vanhat tylsät hokkarit jalkaan, kaveri luistelisi suoraan zambonin alle.

Kuudenneksi, virkamiehen pitää aina säilyttää malttinsa. Jos valtioidenvälisissä neuvotteluissa jäädään alakynteen, ei suurlähettiläs komenna ulkoministeriön rotevinta naisharjoittelijaa telomaan vastapuolen diplomaattia kesken lounaan (eikä se Bruce Oreckin tapauksessa olisi onnistunutkaan). Kuvitelkaa, jos suomalaisdiplomaatti olisi kesken YYA-neuvottelujen huutanut pöydän yli seuraavasti: "Molotov, Molotov, jumalauta saat pataan vielä. V***n pelle, hei! Molotov hei, sä oot ihan v***n mieshuora s*****a. Ota Stalinilta poskeen, v***u. V***u mikä jätkä hei. Molotov, sä oot ihan poika vielä v***u hei!"

Seitsemänneksi: Virkamiehelle on itsestäänselvää, että homma lähtee oman pään kautta.

Kahdeksanneksi, virkamies ei ikinä kieltäydy, kun kruunu kutsuu. Valtio on sellainen maajoukkue, jonka ruodusta ei livetä. Kun vastaan tulee Venäjän joukkue, niin upseeri menee eikä meinaa, eikä jää kotiin kiillottamaan avoautojaan niin kuin joku miljoonapalkkainen geelitukka, jonka harjoitusmahdollisuudet isänmaa on todennäköisesti kustantanut. Ja se on upseerille siinä vaiheessa aivan sama, onko kaverilla miesylivoima vai ei.

Loppuun oodi kaikille virkamiehille, Talking Headsin Don't Worry about the Government.

Kummola myydään KHL:ään

Tänään julkistettiin yksi suomalaisen jääkiekon kaikkien aikojen uutisista. Kalervo Kummola siirtyy Venäjän KHL-liigaan. Venäjä on idässä sijaitseva maa, jolta Suomi on ottanut pataan etenkin kenttälajeissa kuten talvi- ja jatkosodassa. Venäjä tuottaa öljyä, kaviaaria ja aivan erinomaisia maustekurkkuja.

Kummolan siirto tapahtuu Tolstoi-junalla 8. syyskuuta kello 8:30 Helsingin päärautatieasemalta laiturilta 7, vaunu numero 2, paikka 45. Junassa on minibistro.

Sinisen zeppeliinin lähteen mukaan Kummolan kauppahinta on noin 120 miljoonaa euroa. Siihen sisältyy Kummolan lisäksi puku, kravatti, MM-lätkän kisaviiri vuodelta 2012 sekä Suomen kaikkiin edustussaunoihin sopiva yleisavain.
......

Kummolan myynnistä naapuriin kerrottiin perjantaina tiedotustilaisuudessa Tehtaankadulla. Tilaisuuden tunnelma oli niin jännittynyt, että Jortikka seisoi koko tilaisuuden. Kohutoimittaja Ari Sporttila raportoi mäkihypystä, ja Jukka Jalonen näytti tympääntyneeltä, vaikka hänen rintataskustaan putosi 200 euron seteleitä. Jalosen exä on maajoukkue ja nyxä Pietarin SKA, Ritu Tainola huudahti tiedotustilan perältä. Tiedotustilaisuudessa paikalla oli myös pipopäinen ja krapulainen Ville Haapasalo, vaikka kukaan ei tiennyt miksi.

Kauppaa järjestelleen sipoolaisen tosi-tv-tähden Barry Arkimonon mukaan suurhanketta viriteltiin kaikessa hiljaisuudessa pari vuotta. "Mutta päätös syntyi, kun sain turpiini raumalaisilta viime maaliskuussa. Silloin hanskat putosivat, oikeastaan meni fiilikset ihan täysin", Arkimono myöntää.

Tiedotustilan viimeiseen nurkkaan ahtautuneet Kummolan uuden venäläisomistajat vaikuttivat kauppaan hyvin tyytyväisiltä. Venäläiset ovat jo pitkään havitelleet omistukseensa Kummolan näköistä ja oloista miestä, mutta kukaan ei ole tähän mennessä suostunut myymään. Esimerkiksi Mikko Kivisen ja Jouko Ahosen sopimukset pitävät heidät Suomessa vielä vuosia, eikä sopimuksiin sisälly ns. KHL-klausuulia, joka mahdollistaisi nopean oston Venäjälle.

"Kummola on suomalaisen jääkiekon Cheek, ja me haluamme vain parasta – parhaan brändin ja parhaat minkit", rehelliseltä vaikuttava pääomasijoittaja-oligarkki Jevgeni Tsernenko sanoo ja livauttaa urheilutoimittajan rintataskuun sileän 500 euron setelin.

Kummola ei lähdekään Neuvostolii Venäjälle nöyristelemään, vaan viemään suomalaisen jääkiekkoilun ilosanomaa paikallisille.

"Törkeät lippujen hinnat, kolkot jäähallit, turkulainen fanikulttuuri, kabinettisuhmurointi ja ylipäätään leuhka asenne maksavia asiakkaita kohtaan ovat ainakin niitä kotimaisia kiekkoinnovaatioita, joita voin venäläisille kollegoillemme opettaa", Kummola sanoo itsevarmasti.

Kummola uskoo, että Venäjälle saadaan juurrutettua myös ns. meidän peli eli pelifilosofia, jossa pienikokoiset kaverit seisoskelevat joka vaihdossa oman maalin takana 5-10 sekuntia tekemättä mitään. Kummolan mielestä venäläisestäkin kiekosta voidaan tappaa vauhti, fyysisyys ja pelihuumori. "Jos se onnistuu SM-liigassa, miksei se onnistuisi KHL:ssä", kölninvettä uhkuva Kummola toteaa.

"Mutta mitään höpöheinää sinne Venäjälle ei sitten lähdetä vetämään, ja jos vedetäänkin niin Ramille siitä ei sitten hiiskuta sanaakaan ja jos hiiskutaankin, niin sille Urheilulehden Hohtavalle ei puhuta mitään, se on jumalavita vissi se", Kummola tähdentää pukiessaan timanttikoristeltua Lada Togliattin pelipaitaa päälleen.

Sinisen zeppeliinin saamien tietojen mukaan Kummola suostui siirtoon, sillä hän luuli olevansa matkalla Amuriin (Tampere) eikä Amuriin (Venäjän kaukoitä). Kesken tiedotustilaisuuden syntyykin pieni kalabaliikki, kun Kummola havahtuu, ettei hänen uusi sijoituspaikkansa olekaan Paasikiventien ja Pirkankadun välimaastossa.

"Että MISSÄKÖ?!", Kummola puuskahtaa mutta rauhoittuu, kun venäläinen kisukka laittaa hänen rintataskuunsa tuhannen euron setelin.
........

Itä-Suomessa tieto Kummolan myymisestä venäläisille on otettu vastaan sekavissa tunnelmissa, mikä johtuu pääosin alueen valtavasta alkoholiongelmasta. Tiivistäen voi sanoa, että itäsuomalaisten mielestä asia hoidettiin kehnosti. Erityisesti askarruttaa myynti venäläisille. Pieni kierros Itä-Suomeen paljastaa paitsi laudat eessä ovien myös vanhoja naapurikaunoja.

"Hää vie kaiken! hää vie Karjalan, hää vie ruiskanikat, hää vie Makin hitit, hää vie rantatontit ja kesämökikkii", karjalaiseukko Matilda Hulda Volotnainen itkulaulaa Lappeenrannan Sokoksella. Volotnainen on 143 senttiä pitkä ja kiukkuinen.

Rajapatsaan grilliltä tavattu imatralainen Jari Jarkkanen paheksuu sitä, että venäläiset tuovat kaupunkiin paljon rahaa. "Ärsyttää kun ajelevat hienoilla autoillaan ja ostavat kaupat tyhjiksi ja käyttävät palveluita, esimerkiksi kampaajalla heidän pitää käydä mukamas joka viikko. Harmittaa tuollainen, kyllä täällä on porukassa pohdittu, että senkö takia isoisäni taisteli rintamalla, että nyt voitaisiin tienata vladimireilla rahaa ja pitää yllä työpaikkoja", Jarkkanen puhisee.

Jarkkasen mukaan kaupankäynti venäläisten kanssa ei ole oikea tapa kehittää itäisen Suomen rajakuntia vaan tulevaisuudessa hyvinvointia pitäisi synnyttää katkeroitumalla, valtionavustuksin ja korkeammilla veroilla. "Ei tästä kuitenkaan mitään tule", Jarkkanen tiivistää tunnelmat ja korkkaa.

Summanen summarum, suomalaisessa jääkiekossa eletään nyt jännittäviä aikoja.


JK. Tämä blogi sisältää 20 neliömetriä rakennusoikeutta rantatontille ja on myytävissä kunhan summasta sovitaan. До свидания!

Sketsihahmot Samppa Linna ja Timo Jutila: Ny rillataan viimeiseen asti

Ny rillataan! Turkulainen sketsihahmo Samppa Linna ja tamperelainen sketsihahmo Timo "Juti" Jutila yhdistävät voimansa jääkiekon MM-kisojen virallisessa kisabiisissä Ny rillataan viimeiseen asti. Ihanaa, markkinointiosasto, ihanaa!

Rillaus [ril-auz] tarkoittaa alun perin porsaanlihan kypsentämistä avotulella tai hehkuvilla hiilillä, mutta Linnan ja Jutilan duetossa rillaus on tätä monimerkityksisempää. Rillaus merkitsee paitsi menestymistä myös alkoholijuomien nauttimista.

Ny rillataan viimeiseen asti soi koskettavasti ja elämänmakuisesti Irwin Goodmanin hengessä. Samppa Linna hoitaa räpäytyksen ja Jutille jäävät lyhyet iskulauseet. Jutin kankeista tanssiliikkeistä päätellen hänen nilkkatulehduksensa oireilee vieläkin. Jos tarkkoja ollaan, turkulaisilla on 3-1 ylivoima kappaleessa, sillä kertosäkeen melodia on napattu Matin ja Tepon Mä näitä polkuja tallaan -hitistä.

Mikään Poika saunoo -klassikon veroinen kappale Nyt rillataan viimeiseen asti ei ole, mutta iänikuisia hevikitaravingutteluja parempaa urheilumusiikkia. Kappaleen tuotanto muistuttaa Petri Nygårdin menestyskappaleita, mutta aivan samanlaiseen poeettiseen koheltamiseen ei ylletä. Sketsihahmona Samppa Linna on turkulaista keskitasoa, ja esimerkiksi Bar Edisonista löytyy kesäviikonloppuisin paljon hämmästyttävämpiä turkulaiskollien karikatyyrejä: "Onk sul biittii huules! Saak määki?"

Toivon, että Linnan ja Jutilan kädenlyönti Hartwall-areenalla johtaa Turun ja Tampereen väliseen liennytyspolitiikkaan. Parhaimmassa tapauksessa hienojen kaupunkien asukkaat oppivat toisiltaan. Turkulaiset voisivat ottaa tamperelaisilta heidän mutkatonta joviaaliuttaan, ja tamperelaiset saisivat turkulaisilta pukeutumisvinkkejä. Toivon myös, että Tohlopin ohjelmissa soitettaisiin tulevaisuudessa enemmän Suurlähettiläitä.

Jääkiekon MM-kisat alkavat 3. toukokuuta, ja sieltä voi Samppa Linnan ja Jutilan lisäksi törmätä muihinkin johtaviin suomalaisiin sketsihahmoihin.