Joulurauhanpuristus

Huomenna, jos Jumal...

Niinku huomaatte, tääl toril sata ku Esteri persest ja Tuamiokirko kuusiki o vinos. Onk toi Kuusistost vai mist te ton kräki hankitte? Ei mut mennä suara asia, mitä mä täsä oike jaarittele!

Mää tuli tänne julistama perinteise joulurauha kaikil sote-alueil asuvil, mut nyt o kuulkka isämmaan asiat niin päi Brinkkala et pitä avata sanane arkku oike hualel. Tiädättekste oike rintapiälest otta ku ajattele tätä Suame nykyst meininki. Suurlähettiläiden Jussu sanosi, et "olen niin onneton ei autossani ole edes nastoja talvella". Mut emmä onneto ole, mä ole tuahtunu!

Emmä mittä paljo tiädä, mut semmä tiädä, et ei ennen tämmöttös käyttäydytty ku ny. Roikuta netis ja kaduil ja huudella kamali asioit viarail ihmisil. Käydä kimppu tai solvata mukamas sananvapauden nimis. Älynvapauden nimis siis solvata eikä mittä muuta. Tuntu, et kukka ei häppe enä mittä.

Aijemmi suomalaisi ääriliikkeit oliva kylmiltäs tehty kärrynpyörä ja pukkihyppely keske ala-asten liikuntatunni. Misä vaihes me ruvetti viskelemä polttopulloi lapsi päi? Enne luetti rauhas Alastalo salis. Ny jokasel o astalo salis.

Semmostaki o sattunu, et jotku mörripäät ova uhkaillu Punasen ristin vapaehtosi ja huaritellu Lucia-kulkueen tyttöi ku he olivat käyne vastaanottokeskukses. Mä ole ku klapil päähä lyäty – onk siäl viiminenki ponttoni irronnu järje laiturist? Meil Turus laiteta tommosii mulkukkii pari kerta föri köli alt tai pudotetta hetkeks Halistekoske jäähtymä. Mörripäät, äitillenne täs pitäis soitta ja hän pesis teijä suunne saippual. Mite täs tämmöttis pääs käymä?

KYL MÄ NIIMPAL IHMETTELE.


Mää kerro tähä väli tunnelma keventävä jutun joulukuu alust. Ittel ku tapahtu, niin tiätä et se o suurimmaks osaks totta! Kato mää osti Humalistonkadult perinteise Partiolaisten joulukalenterin semmoselt ylikasvanelt yrmylt sudenpennult. Mee sit koton frouvan kans ihmeteltti, et kui joka luukust paljastu vääriperi piirretty hakaristi. Ei maar, mä oli menny ostama Katupartiolaiste kalenteri! Kyl mä sen sano, et jos sä ruppet aikune ihminen tämmösi natsihommi harrastama, ni opettele ny edes hakaristin sakarat oikke.

Täsä vaihes paikal olijoil semmonenki sivuhuamio, et Yleisradion poja lähettävä tämänki shoun maa itäisinkki osii, nii et älkkä kaivako hampaitte välei ku kamera käy. Päätyvä uutissi viäl teijä suunpiälist roikkuva rukolat. 

ET SANS SE.


Maailmas on kaljupäit, rättipäit, vatipäit, kikkarapäit ja tyhjäpäit. Yhrel on vähä enemmä plankki naamas ku toisel, ja kolmannel on atooppisi läikki. Muistaka, et se on silti ihan sama, minkä värinen pläsi kenenkin peilist takas tuijotta. Se merkka, et mitä siäl naamavärkin takan on. Et onk siäl pelkkä aladobi vai aivojaki joukos.

Vaik emmä ittekä ulkomaalaisist niin välitä, salolaisekki o jo riittävä kummallisi mun makku. Ulkomaalaiset, he päihittävä meijät jalkapallos ja renenssanssitaites ja syävä raaka kalaa ja levä. Mimmone ihminen laitta kaisla ruokkansa?

Mummiälest kaikkie pitäis pysy lähtökohtasest omas kotonas, mut joskus voi tulla semmone paikka ette, et pitää pakat kimpsut ja kampsut suitsaitsukkelaan ja lähte karkku. Mää sanosi, et jos o hätä niin kaveri auteta, ja jos ei o hätä, ni sit laiteta töihi. Et sää voi ruveta valla uunipankol makkama ja sanoma et Naantali kaupunkki hoitta. Vaik hyvi he hoita.

Sen nyt tiätä kaikki, ettei me kaivata tän mittä ajatollahei, meil on jo Jortikka ja Tami huutamas kaikke hulluu. He ova muute molemmat kauhia mukavi miähi kaukalo ulkopualel.

Ja pidetä siitäki säännöst kiinne, että puhuta ja kosketa naisi vast ku he antava luva. Yleisesti mää neuvo, et kannatta vaa odotta kärsivällisest Uittamon laval niit hitaamppi piisei, sillo hameväki ol herkimmilläs.

Olettekste muute huamannu, et Turun Sanomis o färisivui nykyä? Viäk se sit kuiteki hiukan syrjä itte asiast ku o kirjava ku kasvitieteellises museos toukokuus? Eiku taas mä lipesi aihe viärest.

ET TÄMMÖTTIS.


Antaka mul anteks jos mä ole vähä pitkäsanane, mä otin pari etupainotteist aperitiivi Raatihuanel enne ku mä tuli tänne Brinkkalan parvekkel mikin varte. Siin oli minä ja Jethro ja Kipru ja Keskisen Essi ja Agricolan haamu ja ketä meit ny olika. Jollai oli Lola kainalonpiäles. Mut en mää huppelis ole mää ole liikuttunu mu omist sanoist.

Sit viäl tuli miäle, et aiva liika o tänäki vuan puhuttu siit mitä siäl viltin al kukaki kenenki kans puuha. Suomes o susi ja susiparei ja yksinäisi susi, mut vaa näis viimesist o muutamat oikest vaarallissi. Ihmisil o tual haaruksis semmosi osi, et ne sopi yhte vaik mite päi, ja reiki meil o jokasel riittämi. Et ei se ol mikkä iso juttu. Isompi juttu o se, miten me kohdella toisiamme.

Lukeka vaik Lauri Viida Moreeni nii tiädätte, et miten kansakuntta oike rakenneta. Talo kerrallas. Mittä hyvä ei olla ikinä saatu aikka taloi, kirjoi tai ihmisi polttamal. Luulis edes et o sen verra järkke pääs, aikuisel ihmisel.

EI MUT MISÄ MÄÄ NY OLE?


Kaikest täst paasaamisest hualimatta mä haluan päättä tämänki puheen korkea nuatti. Vaik nyt o synkkä ni muistaka, et Myllytunneli pääs o aina valoo. Ja nyt siäl o myös ehjä siltaki, et ei tilanne o millä lail toivoto. Ei se mikkä hyväkä kyl ole.

Noin yleisesti mä neuvosi, että rakastaka enemmä toisianne ku itteäne ja opettaka mukulanne olema Dennikses hiuka hiljempa. Kattokas ei vihaminen ol yhtikäs mittä. Vahvan ei tartte vihata: Ei Bull Mentula viha, eikä Suanenjoe Markku viha. Vahva uskalta olla oikeudemukane ja autta piänemppäs. Semmosi mää kutsun sankareiks.

Ei mut NYMMÄ toivota Arrrmorikast vapahtajan juhla teitil! Vapahtajal mä tarkota Saku ja Mikko ja hyvi piänt Jeesus-last. He vapahtava meijät synneist. Vaiks kyl niit syntei tule sit taas tehtykki viimestä Deepeeteeälläs. Toivoteta täte kaikil kaupunkilaisil, kaarinalaisil, suamalaisil ja jopa raisiolaisil hyvä joulu. Juaka klöki ja poimika liämest pois kellumast rusinat, sitä varten se lusikka siin o fölis.

Tämä vuasi o ollu vähä tämmöst ikävä aikka, mut puristetaan silti yleinen joulurauha tähä loppu vaik väkisi!

Ja aiva vihoviimeseks toivoteta kaupunkin asukkailla tiätenki oike lystikäst joulu. Täsä mun asiat suuri piirtei oliki. Nyt saa laitta hatu takas päähä. Täst voi sit itte kukaki jatka vaik Lyni tai Typpihappopileisi. Och samma refereras i flerljud av Kaj Kunnas, kun tämä ny on kummiski kakskiäline city.