Mies, kasvata viikset ja emansipoidu!

Viiksien kasvattaminen on vapautumista miehelle asetettujen vaatimusten ikeestä.

Marraskuussa rokkitähdet, urheilijat ja hipsterit (eli AD:t, fiksipyörän omistajat, tiskijukat ja free-toimittajat) kasvattavat viikset. Tällä Movember-tempauksella kerätään rahaa hyväntekeväisyyteen ja lisätään tietoisuutta miesten terveyteen liittyvistä asioista. Movember-liike sai alkunsa Australiasta vuonna 2003. Idea on periaatteessa yhtä hauska kuin Utan byxor -bileet, joissa ihmiset ovat ilman housuja.


"Haloo? Onko Selleckillä?"

Ensin hieman yleistä asiaa viiksistä. American Mustache Institute on lajitellut viiksityylejä. Niillä on tuttuja hellittelynimiä kuten pensselit, (kala)puikot, kahvat ja mursut. Nuorempi sukupolvi on ilahduttavasti elvyttänyt perusmalleja dandympia viiksityylejä, vaikka niiden käytössä onkin ulkokohtaisuuden makua. Vaikka nuori helsinkiläisherrasmies käyttäisi 1800-lukulaisen ranskalaisen aristokraatin viiksimallia, hänestä ei silti tule ranskalaista aristokraattia. 

Vain hammasharjamalli on edelleen pannassa. Hammasharjamalli tunnetaan paremmin ns. Hitler-viiksinä. Aatun jälkeen samaa viiksityyliä on julkisuudessa käyttänyt vain Suomen Tietoviisas -finalisti, lehtori Lauri Ranta. Hitlerilläkin meni aikaa omannäköisen viiksityylin löytymiseen, ja vielä 1920-luvulla hänellä oli perinteikäs preussilainen malli käytössä. Toivon, että hammasharjamalli voitaisiin jo rehabilitoida. Olemme sen velkaa koomikkojen kuninkaalle Charles Chaplinille. Emme voi syyttää viiksiä Hitlerin tekemistä hirmutöistä. Viikset ovat rakkauden asialla.

Mikä viiksissä kiehtoo? Viikset ovat miehisen elinvoimaisuuden toteemi. Ilman viiksiään Tom Selleck, Burt Reynolds ja Lemmy Kilmister olisivat vähemmän vitaalisia, vähemmän äijiä. Tässä todisteeksi kuvagalleria kuuluisista viiksimiehistä ilman viiksiä. Voi havaita, että niin Dalista kuin Che Guevarasta puuttuu näissä kuvissa miehistä dynamiittia. Viiksien peittelemätön maskuliinisuus on tietenkin tarkoittanut, että ne ovat aikuisuuden, vallan ja voiman symboleita. Monilla historian suurmiehillä on ollut komeat viikset, mainittakoon vaikka Itävalta-Unkarin keisari Franz Ferdinand, Josif Stalin, kansainvälisen politiikan viiksihistoriaa voi lukea täältä. Suomessa muun muassa presidentit P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio ja C.G.E. Mannerheim ovat olleet viiksimiehiä. Läntisessä maailmassa viikset eivät ole olleet muotia sitten 1970-luvun, jolloin valokuvista päätellen kaikkien miesten ylähuuleen oli liimattu kuollut jyrsijä. Muissa kulttuureissa viikset ja parta ovat edelleen aikuisen miehen perusvaruste.

Viikset ovat vahvasti eroottiset, jopa pornografiset. Kaikki tietysti tunnistavat homokuvaston viiksekkään ja koppalakkipäisen arkkityypin. Heterokulttuurissa viiksien pornahtavuus voi olla peräisin saksalaisesta aikuisviihteestä. Ja ovathan maailman kuuluisimmat meisselimiehet John Holmes (1944-1988) ja Ron "Orava" Jeremy viiksimiehiä (sic!) perinteikkäimmästä päästä. Suomalaisia maailmanluokan rakastajia ovat olleet esimerkiksi Seppo Hovi ja Viktor Klimenko, viiksimiehiä molemmat. Eurooppalaisen naapurisovun hengessä muistutan, että Saksan ohella Ranskassa on tehty viiksielokuva. Kyseisen elokuvan nimi on Viikset (La Moustache, 2006), ja se kertoo miehestä, joka ajaa viiksensä eikä kukaan huomaa. Mies ajautuu kriisiin.

...

Viiksien ja viiksimiesten tilanne huolestuttaa minua. Väitän, että viiksien yhteiskunnallinen status on laskenut. Aiempina vuosikymmeninä viikset olivat herrasmiehen asuste, kasvojen kruunu. Pikkuhiljaa viikset ovat valahtaneet alempien sosiaaliluokkien miesten tunnuspiirteeksi. Viikset on leimattu junttimaisiksi, niitä pitävät piirikuntatason äijänköriläät: autokauppiaat, raksamiehet ja raviohjastajat. Huulipartaa kutsutaan paskaringiksi tai puhutaan halveksivasti amisviiksistä. Viiksistä on tullut likaiset, ne tuovat mieleen seksuaalisen häirinnän, tissihuumorin ja rakennusteollisuuden. Muhevat viikset eivät enää herätä isällistä luottamusta, vaan epäilyksen siveettömyydestä.

Movember-kampanja on hyväntahtoinen viiksien kunnianpalautus mutta myös ilmiselvän ironinen – eihän kukaan nuorimies nyt vakavissaan pitäisi naamassaan viiksiä ympäri vuoden. Viiksien kasvattaminen on hassuttelua sosio-ekonomisella asemalla. Vaikkei siihen liity tahallista pahansuopuutta, näkisin että kyseessä on silti menestyneempien miesten kevyt läpsäisy poskelle heikommin pärjänneille miehille. Tässä olisi miesaktivisti Henry Laasaselle tutkimussarkaa. Siksi en voi koko sydämestäni innostua movember-kampanjasta. Jotkut miehet käyttävät viiksiä ihan arkenakin, enkä halua nauraa heille kahdeksan euron mannermaisen laatuolueni takaa.

Edellä kirjoitettu ei tarkoita, ettenkö näkisi movember-kampassa enemmän positiivista kuin negatiivista. Viiksien kasvattamisessa on näet mahdollisuus johonkin syvällisempään kuin vain sinänsä kunnioitettavaan hyväntekeväisyystempaukseen. Viikset edustavat jälkimodernille miehelle viimeistä vapauden pyrintöä. Miehen elämä on jatkuvaa kilpailua ja kamppailua, suorituksia toisensa perään. Miehen pitää hankkia ura, perhe, auto, mökki, vene ja koira. Miehen pitää pärjätä urheilussa, seurata muotia ja tekniikan kehitystä, sivistää itseään taiteella ja tieteellä, ymmärtää taloudesta ja politiikasta, tuntea viinejä ja kokata gourmet-tason ruokaa uuden maailman elintarvikkeista. Miehen pitää rakentaa hartiapankilla talo tai istua lasikonttorissa lukemattomia iltoja saadakseen lainat maksettua. Kiitoksena tästä uurastuksesta ovat korkeat verot ja varhainen kuolema.

Viiksien kasvattaminen on vapautumista tästä miehelle asetettujen vaatimusten ikeestä. Viiksien kasvattaminen on karvojen kautta emansipoitumista. Viiksien kasvatus ei ole suorituskeskeinen laji, sillä mies ei voi juurikaan vaikuttaa kasvuvauhtiin tai viiksien tuuheuteen. Mies voi vain kuunnella viiksien kasvua. Viiksien kasvatus on myös vapautumista yhteiskunnan ulkonäköpaineista. Painojen nostaminen, tekorusketus tai tupeen käyttö on selvästi puolipakotettua toimintaa, jolla mies yrittää tehdä itsestään houkuttelevan yksilön naisen silmissä. En tunne yhtään naista, joka pitäisi viiksiä erityisen eroottisina. Uskon tämän johtuvan siitä, että viikset tuovat mieleen naisen isän tai sitten niissä on usein ruoanjämiä. Mies kasvattaakin viiksiä vain itseään varten.

Kirjoittaja osallistuu movember-kampanjaan tällä kirjoituksella, sillä hän ei itse pysty kasvattamaan kuin hennot teiniviikset. Te kaikki, jolle viikset kasvavat, olette upeita miehiä.

Lopullinen arvio: Kolme viiksikampaa ja vahapurkki.