7. tammikuuta 2015

Wain Muutamija Multawarpaiden Turusta Pöllimijä Asijoita

Jotakin minussa särkyi, kun kuulin Helsingin yliopiston viettävän tänä vuonna 375-vuotisjuhlia. Siis... ETTÄ MITÄ? (Tai turkulaisittain: "Kui pal he onnistuvakki yhes lauses saama asioit menemä päi Brinkkala?")

Tuntui, että kaikki meni. Sopersin hiljaa Pietari Brahen nimeä. Sitten lauloin hentoisella tenorillani "helky laulu Auran rantain silmä kirkas salamoi". Mutta ei silmäni salamoinut, sillä se oli kostunut suolaisista kyyneleistä. Olin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Hetken ajattelin, että entäpä jos vain erakoidun ja katkeroidun kuin Paavo Nurmi.

Onneksi länssuomalainen luonne ei anna periksi heti kun ensimmäiselle hansalaivalle sattuu haveri. Otin naulakosta minkkimuhvini ja marssin Pinellaan lasilliselle Chablista. Siinä tiskillä kysyin hiljaa itseltäni: "Mitä myyntimies Jethro tekisi?". Ainakaan Jethro ei luovuttaisi. Eikä Lola luovuttaisi. Eikä Saku koskaan luovuttaisi.

Sitten yhtäkkiä kuulin Mikael Acricolan (tai mahdollisesti Pinellan baristan) äänen: "Maisteri, Sinun on kirjoitettawa näistä cohtuuttomista wääryyxistä."

Palasin Ajurinkadulla sijaitsevalle työhuoneelleni ja panin Eurooppa 3:n debyyttilevyn Kosketuksia LP-soittimeeni. Fundeerasin manumaisesti tovin, avasin tuliterän MacBook Airini ja annoin näppäimistön laulaa. Samalla hetkellä kaikki Turulle tehdyt kataluudet vyöryivät syvältä sielustani hyökyaaltomaisesti näytölle. Olin nopeampi kuin Paavo Nurmi. Olin sulosointuisempi kuin Miisa. Olin liekeissä kuin Minihinta.



Wain Muutamija Multawarpaiden Turusta Pöllimijä Asijoita


Turun Akatemia (eli sittemmin Helsingin yliopisto)
Eräs häpeällisimmistä akateemisen maailman tapahtumista on väittää Helsingin yliopiston olevan 375-vuotias. Turkulaisen raplyyrikko Nikke T:n mukaan "No way ei käy se tyyli, siihen lähtee mukaan vain maksullinen lyyli". Turun akatemia on Turussa vuosina 1640–1828 toiminut Suomen ensimmäinen yliopisto. Jos, siis JOS, Helsingin yliopisto kehtaa viettää 375-vuotisjuhlaa tänä vuonna, niin allekirjoittanutta maisteria on turha kutsua paikalle. Katsokaa nyt hyvä mies vaikka Wikipediasta ensin perusasiat, arvoisa kansleri Thomas Wilhelmsson!

Pääkaupunkius
Eräs häpeällisimmistä Suomen historian tapahtumista oli siirtää pääkaupunki vuonna 1812 Turusta Helsinkiin. Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Carl Erik Mannerheim kirjoitti muistelmissaan sen olleen virhe, johon olivat vaikuttaneet suomalaiset "onnenonkijat ja projektimaakarit".

TPS:n jääkiekon Suomen mestaruus 1994
Eräs häpeällisimmistä Suomen urheiluhistorian tapahtumista oli Otakar Janeckyn korkealla mailalla huitoen tehty maali TPS-Jokerit-finaalisarjassa. Pienemmästäkin on tsekkiä Euroopassa sakinhivutettu.

Romantiikka
Turun romantiikka oli 1800-lukulainen kirjallisuusliike. Sekin vietiin itään. Uudeksi nimeksi tuli siellä Lauantaiseura. Miettikääpä sitä. Vähän kuin muuttaisi parmankinkun lauantaimakkaraksi ja väittäisi sitä samaksi tuotteeksi.

Kirjamessut & Down By The Laituri sekä KAIKKI trendikkäät konemusiikkitapahtumat Suomessa ikinä
Ne olivat kaikki Turussa ensin. Ymmärrän, että matkiminen on imartelun muoto, mutta Down By The Kemijokeen raja on viimeistään vedettävä. Keksikää jotain itsekin, multavarpaat! Onneksi me turkulaiset keksimme hipsteritapahtumia sitä mukaa, kun niitä nälkämaahan varastetaan. Nähdään taas H2Ö:ssä!

Levottomat-elokuvasarja
Eräs elokuvateollisuutemme häpeällisimmistä hetkistä oli se, kun riipaisevasta ja elämänmakuisesta Levottomat-elokuvasta tehtailtiin halpahintaisia jatko-osia, joissa niin tapahtumapaikka kuin tematiikka oli muuttunut tunnistamattomaksi. Alkuperäisessä, herkässä aikalaiskuvauksessa seurataan turkulaisen komistuksen Arin (nimi muutettu) eksistentiaalisia kasvukipuja Turun keskustassa ja Ruissalon rannoilla. Jatko-osat taas ovat mauttomia, Anssi Kelan musiikkia sisältäviä tekeleitä, joissa paperinohuet kolmekymppiset karaktäärit harrastavat irtosuhteita.


PS. Maisteri ei ole unohtanut sitä, kun Hjarrys Harkimo yritti ostaa Suomen Joutsenen Helsinkiin. Ei todellakaan ole.

7 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Polkupyöräni esiintyi Levottomissa, minä en. Kyseinen teos kiteyttää hyvin turkulaisen 2000-luvun vaihteen elämänmenon, kunhan puheenparteen suhtautuu kuten saksalaisella aksentilla puhuttuun englantiin. Aiheesta: kyl määki niimpal hirveesti kärsiny oon.

    VastaaPoista
  3. Tuosta kohdasta 0:23 eteenpäin kohtaus josta tulee varmaan lisää vettä myllyyn: http://www.tussitaikurit.fi/piirrosvideot/folj-ditt-hjarta-valj-finlands-mesta-universitet/

    VastaaPoista
  4. Turkulaiselle kevään 1995 jääkiekkotapahtuma ei ollut MM-kulta, vaan finaalisarjan voitto Jokereista. MTV:n selostajien epätoivo Jokereiden jäätyä jyrän alle viimeisessä ja ratkaisevassa matsissa on piirtynyt syvälle turkulaisten kollektiiviseen olemukseen.

    VastaaPoista
  5. Omat huomioni keskittyvät kahteen seikkaan. Kirjoittaja ei ole tarpeeksi huomioinut sitä faktaa, että tuo Janeckyn korkea maila oli tehty ihan vasiten. Jotenkin olisi helpompi siirtyä eteenpäin, jos se olisi edes ollut vahinko. Toiseksi: kirjoittajalla ei ole tietääkseni kovinkaan helposti määriteltävissä olevaa äänialaa. Lähinnä se on luokkaa: "Ammu- vainaa" .

    VastaaPoista
  6. Syvästi järkyttyneenä luin oppineen maisteri Zeppeliinin hyökkäyksen alma materiani, Helsingin yliopistoa, vastaan. Herkkänä akateemisena neurasteenikkona ajattelin aluksi vain kärsiä nämä loukkaukset vaieten, mutta nyt portviinillä mieltäni rohkaisseena ajattelin vastata. Jos arvoisa maisteri muuttaisi asuntoa ja nimensä Punaiseksi Ilmalaivaksi, kai hän olisi edelleen sama henkilö? Jos Turun akatemia muutti taloa ja sitten nimeäkin noin 200 vuotta sitten, tokihan se säilyi samana instituutiona. Joka tapauksessa maisteri Zeppeliini on pahasti myöhässä reklamoinnissaan: jo 1840 silloinen Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto juhli 200-vuotisjuhlaansa Helsingissä. Vaikka emme tunnustaisi Helsingin yliopistoa Turun akatemian perinteen jatkajaksi, on se silti selvästi vanhempi kuin Turkkusen nykyisen yliopistot. Ymmärrän toki, että turkulaisia harmittaa se, että kaupungissa ei ole yliopistoa, joka olisi vanhempi kuin Hannes Hynönen. Sitä pahoittelen.

    VastaaPoista
  7. Nyt oli kyllä edellinen kommentti vedetty melkoisella multavarpaan logiikalla :D

    VastaaPoista