26. lokakuuta 2016

Länsimetro tuo pompulaböndehelvetin kotiovellemme

Ruoholahden metroaseman päässä on reikä, ovi miltei mahdottomaan.

Länsimetron avaaminen muistuttaa Donald Trumpin syntymää. Molemmissa tapauksissa suuri joukko vitivalkoisia ihmisiä odottaa, että milloinkohan pimeästä aukosta pilkottaisi jotain oranssia. Mutta eipä vain näy.

Olkaamme kiitollisia tilanteesta niin kauan kuin vielä voimme. Länsimetron valmistuminen näet merkitsee stadilaisen sivilisaatiomme vääjäämätöntä tuhoa.

Hiljattain saimme kuulla maalaisesta, joka matkusti pompulaböndehelvetistään Helsinkiin vain etsiäkseen... pompuloita. Kyse oli toki yksittäistapauksesta, mutta kun länsimetro alkaa liikennöidä, näitä pompuloijia lappaa Helsinkiin kymmeniä tuhansia päivässä. Päivässä! Sillä sielultaan espoolaiset ovat maaltamuuttajia, jotka haluaisivat edelleen asua maaseudun rauhassa, mutta ovat pakotettuja kaupunkimaisiin olosuhteisiin (KVG Espoon ruutukaava).

Hallitsematon maalaisten tulva ei voi olla vaikuttamatta Helsingin henkeen. Espoolaiset tuovat mukanaan kummia tapoja, joihin meidän helsinkiläisten pitää mukautua. Ravintolat muuttuvat pikkuhiljaa huonoiksi tex-mex-kuppiloiksi, jossa texiä edustaa ketsuppipurkki ja mexiä tabasco-pullo. Kohta me Helsingissäkin ripustamme ryijyjä seinille ja nikkaroimme puolipaneloinnit huoneisiin. Ostamme pirttikaluston "kyökkiin" ja alamme kutsua toisiamme isänniksi ja emänniksi. Me pompuloidumme.

Mutta me helsinkiläiset haluamme Helsingin näyttävän Helsingiltä, eikä miltään Suomen huutokauppakeisarin jaksolta.


Haluan kiittää kaikkia länsimetroprojektissa mukana olleita. Tiedän, että he ovat tehneet kaikkensa länsimetron viivästyttämiseksi. Nyt jäljellä on valitettavasti enää setelipinkkojen polttaminen työmaakopin pallogrillissä sekä vastuuhenkilöiden nimien tussaaminen mustaksi päätöspöytäkirjoista.

Minusta länsimetrohankkeen päällysmiehiin pitäisi suhtautua kuin Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä tuomittuihin. He ovat hiljaisia miehiä, jotka uhrautuivat puolestamme, helsinkiläisyyden puolesta. Lakki päästä ja Lomanin Teuvon Helsinki City Boy soimaan! 

Vitkuttelu länsimetron kanssa oli viimeinen epätoivoinen keino pitää pikkuporvarilliset rivitalorilluttelijat poissa Helsingin yöelämästä. Metrolla espoolaiset pääsevät suoraan Kaikuun, ne änkeävät Teurastamon Tinderiin. Ja ne tulevat sotkemaan mielenosoituksemme, jossa vaadimme törkykasojen ja huumeruiskupinojen säilyttämistä kaupunkikulttuurina.

Ties vaikka jo ensi kesänä Mattolaiturilla soi Arttu Wiskari! Mutta espoolaisten demonit kuuluvat espoolaisille, ei niitä kaivata tänne Helsinkiin. Pelkään, ettei Lihamyrskyn albumeja kuule enää edes steissillä. Ilo on mennyt helsinkiläisenä olemisesta.


Sydänten ylipormestari Raimo Ilaskivi kysyi Natsa-klubilla vuonna 1976 pitämässään pyjamantaskupuheessaan, että mistä me puhumme, kun puhumme helsinkiläisyydestä?

Me puhumme mainostoimistoihin tuoduista piskeistä, me puhumme sushiburritoista lounaaksi ja kuohuviinistä perjantain palsussa. Me puhumme City-lehdestä, jossa Jaana Rinne haastattelee huonolla suomen kielellä Sam Inkistä Kaisaniemen metroaseman loisteputkien alla. Kun puhumme Helsingistä, puhumme Hantta Krausen hammaskorun välkehdinnästä Suvilahden yössä.

Ei Kerma, Soda tai Nylon Club löyhkännyt maalaisten bilehielle, se tuoksui Punavuoren bilehileille. Klubimeno syntyi Kuliksen kaunottarista ja itämetron irrottelijoista. Ei espoolainen voi koskaan ymmärtää, minkälainen chilli buugi Einstein-a-go-go -klubilla joskus olikaan! Sillä Espoo on paikka, jonne parhaassa iässä olevat ihmiset menevät kuolemaan ja/tai Ikeaan.

Me helsinkiläiset haluamme pitää Stadin Stadina. Emmekö me siksi maksa neukkukuutioistamme järjetöntä ylihintaa? Emmekö siksi äänestä vihreitä valtuustoon, että kaikki motorisoitu liikkuminen tehtäisiin ylipäätään vaikeaksi? Emmekö me siksi väitä kuuntelevamme Radio Helsingin paskalistaa, vaikka kaikki tietävät, että koko Radio Helsingin soittolista on paska listaa?

Tuota kaikkea on helsinkiläisyys, ja sitä te pienemmän kulutusluoton ihmiset ette vain snaijaa eli bonjaa. Länsimetro vie meiltä omintakeisuutemme, se vie metropolifiilikset.


Entä ajatteleeko kukaan itämetroa! Itämetrossa on joskus raffii skenee ja kaikenlaista spedee, mutta se tekee siitä aidon. Itämetro on elämänmakuinen eli kusenhajuinen. Kuka kaipaa steriiliä länsimetroa, joka on täynnä unohtuneita Lacoste-neuleita ja sulavia pakastekatkarapuja? Kuka nuori metroseksuaalikomistus haluaa kesken kotimatkaa tuntea seksuaalisesti turhautuneen mankkaalaisäidin kädet takapuolellaan?

Itämetro on itämetro ja länsimetro on länsimetro, eivätkä ne koskaan kohtaa. Ja niin sen pitäisi ollakin. Idän pöhinää ei voi tuoda, eikä sitä voi pölliä.

Ajatelkaa, mitä kaikkea olisimme saaneetkaan reippaalla miljardilla, joka nyt on käytetty länsimetroon? Ainakin pienen kolmion Kalasatamasta ja koko pöydälle artesaanioluet Erottajan Bier Bieristä.

Näin Helsingin historiallisena kohtalonhetkenä muistutan: Helsinkiläinen, pidä Helsinki iistinä. Te muut voitte pitää pompulaböndehelvettinne.

13 kommenttia:

  1. :D :D hieno kirjoitus, tosin stadilaiset on asuneet jo pitkään espoossa, stadissa on liian kallista kun rehupuntit tulee pöndeltä viemään kämpät. :D

    VastaaPoista
  2. En oikein ymmärrä tätä Espoolaisten kitinää länsimetrosta ja sen tuomista "epäpuhtauksista". Helsingistä on Espoon suuntaan mennyt lähijunia jo herra ties kuinka kauan ja juna ei olennaisilta osilta poikkea kyllä mitenkään metrosta. Ihme ja kumma Espoolaiset on kovin iloisia että sillä junalla pääsee kätevästi mutta metro on sittenkin liikaa. Vaikea ymmärtää tämän porukan ajatuksen juoksua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa lyhennetään myös junat puoleen nykyisestä.Nimim Tapiolassa syntynyt:)

      Poista
  3. Joo, stadi on täynnä maalta muuttaneita, ja iso osa stadilaisista löytyy tänä päivänä juuri Espoosta. Kaikki pöndeltä tulleet änkee stadiin ja muuttaa sen tsadiksi. Pöndeltä tulleet kaipaa pöndee niin paljon et ne haluu muuttaa standin pöndeks; autot veke.. dösät veke.. Nyt halutaan kaupunkibulevardeja ilman et hiffataan mitä ne tarkottaa.. jos haluu pönden rauhaa nii kantsii muuttaa takas pöndelle ja antaa stadin olla Stadi.

    VastaaPoista
  4. Luulenpa ettei kellekään Malmin lentokenttää vastustavalle oo tullu mieleen sellainen seikka, et se kenttä oli olemassa jo ennen kuin muutitte stadiin.. ei sen melu ole mitenkään voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Vai?

    VastaaPoista
  5. Joo, täältä Espoosta 50-luvun stadilainenkin huomauttaa, että länteenpäin eräätkin perheet Sibbosesta on iistiin muuttaneet.

    VastaaPoista
  6. Tämä oli aina briljantin Zeppeliinin mielestäni toistaiseksi uupeloin kliseeblogahdus. Tällä tavoin kuvattu Stadi/muu pk-seutu -asetelma on niin kaluttu, taiteltu ja vatkattu, että ei sitä saa enää lentoon, vaikka kuinka pumppaisi.

    Onneksi Zeppeliinin kieli on jo sinänsä syväkutkuttavaa ja onneksi näitä välitöitä putoilee blogeroon harvemmin, kuin kellään muulla satiirikolla.

    Uudesta aktivoitumisestakin iloitsen.

    VastaaPoista
  7. Helsinki on juuri oikea paikka mitään osaamattomille vihervajakeille.

    VastaaPoista
  8. Mitä väliä? Molemmat tylsiä pieniä kaupunkeja.

    VastaaPoista
  9. Pompula...? Olen varmaan sen verran vanhaa stadilaista alkuperää, että ei kuulu sanavarastoon. Bönde OK. Mutta millainen on pompulabönde?

    VastaaPoista
  10. Muutan pois Stadista kun länsimetro valmistuu 2117.
    Huvittavinta on kun itäkeskuksen kulttuuri siirtyy metron mukana Espooseen, siinä itä kohtaa lännen :D
    Tarvitsevat espooseen pari poliisiasemaa lisää ja ehkä kansalliskaartin...

    VastaaPoista
  11. Kirjoittaja, tai hänen vanhemmat ovat todennäköisesti kotoisin jostain maaseudulta, Espoossa asuu paljon entisiä stadilaisia, jotka kaikki nämä vuodet ovat käyneet stadissa duunissa kaikki nämä vuodet, niin omilla autoillaan, kuin myös julkisilla...ei metro muuta tätä mitenkään, moni saattaa vain jättää nyt oman autonsa parkkiruutuun ja valita metron työmatkoilleen....stadissa asuu paljon maalta muuttaneita...niin paljon, varmasti enemmän kuin Espoossa.

    VastaaPoista