26. syyskuuta 2013

Kielinatsien puoluepäivät

Kielinatsien kokousteltta nousee Ylistarossa.
Kielinatsit tulevat! Ylistaron Luoman areenalla käy aikamoinen vilske ja vilinä. Vasarat nakuttavat, saha soi ja telttakangasta kääritään auki. 

Rakentajilla on tulipalokiire, sillä ensi viikonloppuna paikalla järjestetään vuotuiset kielinatsien puoluepäivät, johon osallistuu jopa tuhansia toimittajia, äidinkielen opettajia, eläkeläispappoja sekä muita itseään kielinatseina pitäviä.

Vuotuisilla kielinatsien puoluepäivillä pidetään puheita kielioppisäännöistä, lähetetään tiedotusvälineisiin palautetta tyylivirheistä ja nauretaan Keltaisen Pörssin ilmoittajien mokille. Suurta huvia kielinatseille ovat myös isännöitsijöiden ja huoltomiesten jättämät lappuset, joita puoluepäivien iltajuhlassa luetaan pilkallisesti ääneen.

Kaiken tarkoituksena on tehdä vaikutus kotimaiseen lukevaan yleisöön ja antaa kuva kielinatsipuolueen ja sen perustajan Aatu Kotus'n (1889–1945) ideologiasta ja ylemmyydestä. Aatu Kotus oli ennen muuta taitava taidemaalari, joka innostui 1930-luvun alussa kielinatsismista.

Viimeisinä vuosinaan Kotus haaveili tuhatvuotisista suomen kielen tyylisäännöistä, joita hän luonnosteli Punakynäilyni-teokseensa ennen maakellarikuolemaansa. Punakynäilyni on outo sekoitus yhtäältä nerokkaan tarkkoja kielioppisääntöjä ja toisaalta harhaista puhetta yli-ihmisestä, jolla on lupa nipottaa toisten tekemistä mitättömistä kirjoitusvirheistä.
.........

Kielinatsit haluavat vaalia kielellistä oikeaoppisuutta ja suhtautuvat inhoten ulkomaisiin vaikutteisiin kuten vierasperäisiin sanoihin ja ilmaisuihin. Esimerkiksi Yhdyssana on yhdyssana -Facebook-ryhmä levittää avoimesti netissä erinomaisesti kirjoitettua vihapuhetta. Voi väittää, että kielinatseja pelätään Suomessa.

Ei siis ihme, että kielinatsien nykyinen valtakunnankansleri, fil lis. Pekka Viitoin haluaa heti ensitöikseen tehdä selväksi, että kielinatsit eivät vihaa huonosti kirjoittavia ihmisiä vaan ainostaan halveksuvat heitä.

"Me kielinatsit näemme itsemme suomen kielen ja kulttuurin vaalijoina, joiden omantunnonasiana on murskata väärin kirjoittavien tekstit kuin saastaiset torakat", Viitoin sanoo ja lipoo rohtuneita huuliaan.

Kysytään asiaa vielä kentän laidalla edestakaisin hermostuneesti marssivalta puolueen ensimmäiseltä vartijattarelta Hilja Hamppunevalta. Toisin kuin Viitoin, Hamppuneva kokee, että kielinatsismi ei ole niinkään toisten tekstien silpomista. Ennen muuta kyse on oman itsensä voittamisesta, jalostumisesta paremmaksi tekstintekijäksi. "kokonaiseksi luovan luokan ihmiseksi kasvamisesta", hän luonnehtii.

"Tykkäämme kilvoitella etenkin virkkeenalkuisissa numeroissa ja yhdysviivojen käytössä", puolueen ensimmäinen vartijatar Hilja Hamppuneva sanoo. Hän näyttää paksua muistikirjaansa, johon on kirjoitettu vaikeita viivallisia sanoja: Paasikiven–Kekkosen linja, Suomi–Etelä-Afrikka-seura, tax-free-myymälä, mies ja ääni -periaate...

"Vaikka aika moni uuskielinatsi kompastuu nykyään jo ihan liha-makaronilaatikkoon tai syy-seuraussuhteeseen", hän tuhahtaa.

Opillisesta puhtaudesta ei Hamppunevakaan halua luopua. Hän kertoo, että viime vuonna kielinatsit erottivat erään jäsenensä, joka toistuvasti sekoitti yhdysmerkin, ajatusviivan ja repliikkiviivan. "Häntä oli huomautettu asiasta kirjallisesti jo kahdesti", Hamppuneva alleviivaa. Siis kirjaimellisesti alleviivaa.
.........

Kielinatsien väittelyt oikeaopillisuudesta jatkunevat tämänkin vuoden puoluepäivillä pitkälle aamuyöhön. Virallisen ohjelman päätyttyä motellihuoneisiin jäädään tivaamaan, onko kyse laaduntarkkailusta vai laadun tarkkailusta. Iänikuinen kiistanaihe on myös kritikoinnin ja kritisoinnin käyttö, mikä on jakanut kielinatseja kuppikuntiin jo vuosia. Tänä vuonna sisäpiriiläiset arvioivat Twitter-uudissanan hashtag aiheuttavan tuimimmat keskustelut. Tunteet saattavat kuumeta, kun risuaidasta puhuvat ja hastägiä käyttävät pääsevät saman baaripöydän ääreen.

Suojelupoliisin mukaan kielinatsien puoluepäivät sujuvat silti yleensä rauhallisesti, mitä nyt toisinaan opasteisiin ja kauppojen ilmoituskyltteihin on tussilla korjattu kirjoitusvirheitä.

"Aika tyypillistä on, että esimerkiksi 'kana viillokki' on yön aikana muutettu yhdyssanaksi lounaslistaan. Olen kehottanut paikallisia ravintoloitsijoita välttämään esimerkiksi lohi-feta-pastasalaattien kirjoittamista mainoksiin, sillä se vain provosoi kielinatseja", suojelupoliisin tiedottaja Armas Aallontie sanoo auton takapenkiltä. 

Mutta mikä ihme saa ihmisen ajautumaan kielinatsiksi? Psykoterapeutti Pentti Turkismiehen mukaan kielipoliisiksi tai kielinatsiksi ei synnytä vaan kasvetaan. Useimmiten taustalla on jokin esipuberteetti-iässä koettu trauma, esimerkiksi tukahdetut seksuaalifantasiat äidinkielen opettajasta. Kodin rooliakaan ei saa unohtaa.

"Monet kielinatsit tulevat aika vaikeista kotioloista, esimerkiksi molemmat vanhemmat saattavat olla yliopiston professoreja tai muuten vain tärkeileviä, villaneuleita käyttäviä nipoja. Kyllä sellainen jättää jälkensä herkässä iässä olevaan lapseen", Turkismies valittelee.


Kielinatsien puoluepäivät pidetään tänä vuonna Ylistarossa, sillä viimevuotinen kokous Alastarolla aiheutti sijamuotovirheitä.

3 kommenttia:

  1. Loistavaa tekstiä, miltei herätin nukkuvan lapsukaiseni nauruntyrskähdyksillä��.

    VastaaPoista
  2. Mutta tuohan on kaikkien kielioppinsa lukeneiden märkä päiväuni!

    VastaaPoista
  3. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194929195454/artikkeli/mies+suivaantui+kielivirheista+tampereella+teki+yllattavan+iskun+katso+kuva.html

    VastaaPoista