 |
| Guggenheim-hankkeiden samankaltaisuudet hämmentävät kaupunkisuunnitteluväkeä Helsingissä. |
Molemmat suunnitelmat ovat noin 60 senttiä korkeita, neliskulmaisia, paperisia ja maksavat toista sataa miljoonaa. Nämä piirteet eivät vielä sinällään kerro ideavarkaudesta, mutta huolestuttavampaa on lukuisten yksityiskohtien samankaltaisuus.
"Kannattaa huomata paperien reunoissa olevat reiät, asiakirjoja yhdessä pitävät klipsut sekä kastumiselta suojaavat läpinäkyvät muovitaskut", suunnitelmia arvioinut arkkitehti Jocke Nuoska kertoo.
.........
Guggenheim on amerikkalainen liikeyritys, joka myy kalliita museokonsepteja veronmaksajille ympäri maailmaa. Museokonseptilla tarkoitetaan hanketta, johon ei välttämättä sisälly taloa eikä edes taidetta, vain liuta kovapalkkaisia konsultteja.
Plagiointiväitteiden pelästyttämä Helsingin kaupunki aikookin nyt selvittää, olisiko mahdollista ostaa pelkästään kallispalkkaisia Guggenheim-johtajia Etelärantaan seisoskelemaan. Mereltä päin katsottaessa Helsingin silhuetti näyttäisi nykyistä korskeammalta, jos rannoilla hengailisi juoppojen sijasta G-miehiä.
"Tällä tavalla säästäisimme sekä talon rakentamiseen että taiteeseen uppoavat rahat, Mutta brändäisimme silti Helsingistä Guggenheim-kaupungin", taiteen monitoimimies Pirkka-Pekka Petelius-Aake-Gallen-Kalliala intoilee.
Petelius-Aake-Gallen-Kalliala on näkyvimpiä ja kiistellyimpiä vaikuttajia Guggenheim-hankkeen takana. Hän on paitsi tulostanut Guggenheim-hakemuksen omasta matriisikirjoittimestaan myös esitellyt ahkerasti sitä päättäjille ja virkamiehille. Ilman Petelius-Aake-Gallen-Kallialan leppymätöntä lobbausta Guggenheim-säätiön ahnas mielenkiinto olisi jo siirtynyt Forssaan tai Laukaalle.
..........
Bilbaosta tavoitettu Guggenheim-säätiön puhemies John Fleese pitää pöyristyttävänä väitettä, että uusi Guggenheim-suunnitelma olisi varastettu lähes sellaisenaan vanhasta Guggenheim-suunnitelmasta. "Minulle tuli nolo olo, semmoinen raiskattu olo", Fleese sanoo eikä varmasti yhtään liioittele.
Fleesen mukaan uusi ja vanha hakemus ovat täysin omia, itsenäisiä kokonaistaideteoksia, ja samankaltaisuudet ovat vain sattumaa.
"Vanhassa suunnitelmassa kävijämääräksi arvioitiin 530 000 vuodessa, mutta tähän uuteen heitin stetsonista 550 000. Se oli ihan oman luovan työni tulosta. Sen lisäksi olemme vaihtaneet leipätekstin fontin Arialista Verdanaan ja sivun marginaalissa on tällainen kiva vihreä viiva, mitä vanhassa ei ollut."
.........
..........
Bilbaosta tavoitettu Guggenheim-säätiön puhemies John Fleese pitää pöyristyttävänä väitettä, että uusi Guggenheim-suunnitelma olisi varastettu lähes sellaisenaan vanhasta Guggenheim-suunnitelmasta. "Minulle tuli nolo olo, semmoinen raiskattu olo", Fleese sanoo eikä varmasti yhtään liioittele.
Fleesen mukaan uusi ja vanha hakemus ovat täysin omia, itsenäisiä kokonaistaideteoksia, ja samankaltaisuudet ovat vain sattumaa.
"Vanhassa suunnitelmassa kävijämääräksi arvioitiin 530 000 vuodessa, mutta tähän uuteen heitin stetsonista 550 000. Se oli ihan oman luovan työni tulosta. Sen lisäksi olemme vaihtaneet leipätekstin fontin Arialista Verdanaan ja sivun marginaalissa on tällainen kiva vihreä viiva, mitä vanhassa ei ollut."
.........
Guggenheim ei kuitenkaan ole kopiointikohun keskellä ensimmäistä kertaa. Vuonna 1968 Guggenheim-säätiötä syytettiin Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan kopioinnista. Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen ratsastajapatsas paljastettiin vuonna 1960, ja vain kahta vuotta myöhemmin Tukholmassa paljastettiin Carl Gustav Guggenheimin ratsastajapatsas.
Guggenheim on yksi Ruotsin tunnetuimmista ja rakastetuimmista 1900-luvun sotasankareista. Hänen kerrotaan muun muassa omakätisesti lyöneen luurin Herman Göringin adjutantin korvaan sekä heristäneen sormea Mussolinin politiikalle kesken suvun rapujuhlien vuonna 1942.
Guggenheim-Mannerheim-jupakka teki särön Suomen ja Ruotsin välisiin toverillisiin suhteisiin. Ruotsalaiset sydämistyivät suomalaisten esittämistä plagiointisyytteistä lopulta niin paljon, että löivät meidät kaikissa mahdollisissa joukkuelajeissa seuraavat 35 vuotta.
............
Mutta entä kun Guggenheim-museo vihdoin saadaan Helsinkiin? Millaisesta taiteesta ihmiset pääsevät nauttimaan upouudessa kulttuuripyhätössä?
"Höppistä rallaa, ei me semmoisia vielä olla mietitty. Jotain patsaita ja maalauksia ja pläjäytetään päälle videokuvaa seinille", Pirkka-Pekka Petelius-Aake-Gallen-Kalliala huudahtaa kiiruhtaessaan cocktail-tilaisuuteen.
 |
| Carl Gustav Guggenheimin ratsastajapatsas. |
Guggenheim on yksi Ruotsin tunnetuimmista ja rakastetuimmista 1900-luvun sotasankareista. Hänen kerrotaan muun muassa omakätisesti lyöneen luurin Herman Göringin adjutantin korvaan sekä heristäneen sormea Mussolinin politiikalle kesken suvun rapujuhlien vuonna 1942.
 |
| Carl Gustav Mannerheimin ratsastajapatsas. |
............
Mutta entä kun Guggenheim-museo vihdoin saadaan Helsinkiin? Millaisesta taiteesta ihmiset pääsevät nauttimaan upouudessa kulttuuripyhätössä?
"Höppistä rallaa, ei me semmoisia vielä olla mietitty. Jotain patsaita ja maalauksia ja pläjäytetään päälle videokuvaa seinille", Pirkka-Pekka Petelius-Aake-Gallen-Kalliala huudahtaa kiiruhtaessaan cocktail-tilaisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti