Eristäytynyt heimo tuli esiin metsästä Itä-Suomessa

Tutkijat lahjoittivat karjalaisille rihkamaa ja PC:n.

Tuupovaaralaisen avohakkuuaukion nurkasta ilmestyi eristäytynyt heimo viime maanantaina. Paikalle hälytetyt tutkijat pitävät löytöä hämmästyttävänä.

"Oletamme, että kyse on myyttisistä karjalaisista. Viimeksi karjalaisia on tavattu loppukesästä 1944, mutta sen jälkeen heimo katosi kuin kainuulainen kortistoon", Mikkelin kaupungin päivystävä kansatieteilijä Martti Höllvartti intoilee.

Karjalaisten olemassaolosta on kansatieteilijäpiireissä (Risto, Martti, Annikki ja Jouko) väitelty jo vuosikymmeniä, sillä heimon uskottiin hävinneen lopullisesti. Karelianistisen kulttuurin huippukausi osui 1800–1900-lukujen vaihteeseen, jolloin useat taidemaalarit, säveltäjät ja kirjailijat kävivät hakemassa vaikutteita ns. laulumailta. Monet heistä palasivat vaimojensa luo väsyneinä ja pahalta haisevina.
............

Paikalle saapuneet tutkijat lähestyivät karjalaisia varovasti, mutta karjalaiset eivät tuntuneet vierastavan heitä. Päinvastoin karjalaiset tuntuvat lapsellisen huolettomilta ja seuranhaluisilta.

"Karjalaiset ovat erittäin ystävällisiä ja rytmitajuisia. He puhkeavat helposti itkuun ja toisaalta pikkulapsen lailla jo seuraavassa hetkessä nauravat kovaan ääneen", retkikunnan kokki ja dosentti Ernesti Vettoori kuvailee.

Ihmissuhteissaan karjalaiset vaikuttavat välittömiltä ja aidoilta, ikään katsomatta. "Miu syvämei väris niiko lampaa saparo!", aivan liki tullut karjalaistyttö sanoo Höllvartille ja antaa mojovan poskisuudelman.

"Vie sie mie vikise, uo vievinnääis väkise mie tuo puolet mielellääi! Mei Sergei ei muuta ku propsii, propsii, miu tahtois poikalapsii. Kyl aika tavaran kaupitsoo", eräs karjalainen vanhapiika kihertää ja vinkkaa silmää juostessaan jo seuraavan salskean tutkijan luo. Tiedemiesten ja karjalaisten intiimit suhteet on ovat kuitenkin ehdottomasti kiellettyjä.
.........

Muutama sana karjalaisten ulkonäöstä, joka eroaa esimerkiksi porvoolaisista merkittävällä tavalla. Karjalaisen hiukset ovat pitkät ja kähärät. Parrankasvua on runsaasti niin miehillä kuin naisilla. Nenä on ˝litteä˝, toisin sanoen nenäntyvi on matala. Huulet ovat paksut, kasvot leveät. Usein karjalaiset ovat tylppäkalloisia. Osalla karjalaisista on päässään sinivalkoinen matala lätsä, jolla he suojelevat aukilettaan. Aukileeseen kertyy helposti pikku esineitä, kuten männynkäpyjä. Onpa erään karjalaisen aukileesta tavattu peukaloisen pesä munineen. 

Jo muutamassa päivässä tutkijat ovat oppineet karjalaisten tavoista paljon. Karjalainen valmistaa jyväsatonsa yleensä puuroksi ja kaljaksi. Karjalaiset myös ilahtuivat silminnähden, kun heille soitettiin Hassisen koneen ja Leevi and the Leavingsin tuotantoa. Tutkijat vaihtoivat Rumat sävelet -albumin pussilliseen ohranjyviä. "Heitä näyttää liikuttavan syvästi mikä tahansa hidastempoinen musiikki", Höllvartti kuvaa.

Kuten niin usein maailmassa, köyhällä on rikasta enemmän varaa. Vähistä antimistaan karjalaiset tarjoavat heti nisupettua. "Voi sinnuu! Miehää laita siul vellisoossii. Syö rossui. syö rummenii, syö pehkui", komentaa noin 130-senttinen karjalaiseukko puun alta ja viittoo lähemmäs.

Höllvartti ja Vettoori eivät vielä uskalla sanoa karjalaisten yleisestä mielenlaadusta paljonkaan, mutta muutamia selviä piirteitä heistä alkaa erottua.

"Karjalaiset laulavat ja tanssivat iltaisin, mutta eivät juuri välitä työnteosta. Karjalaiset saattavat kuitenkin olla hyvin käteviä, ja suuremmissa kylissä asuu ilmeisesti ammattilaisia kuten taitavia ruukuntekijöitä, seppiä ja nahkureita", Vettoori sanoo.

Paljon on vielä selvitettävää. Karjalaisten puheessa vilahtelee usein tutkijoille vieraat sanat "evakko" "myö" ja "ryssänpirulainen". Ilmeisesti näistä viimeinen on karjalaisten voimaeläin, jota heimon jäsenet sekä kunnioittavat että pelkäävät.

..........

Iloluonteisuudestaan huolimatta viranomaiset pelkäävät eristäytyneenä eläneen heimon joutuvan kahnauksiin uusien tulokkaiden kanssa. Nyt löydettyjen karjalaisten perusteella tuntuu kuitenkin uskottavammalta, että karjalaiset tulevat kaikkien kanssa juttuun. "Mis sie tarviit oikee hyvää somppuu? Tääl siul o sellasii", 115-senttinen kyyryssä istuva/seisova karjalaisukko kehuu ja osoittaa Lieksa-kylttiä. 

Tutkijoiden vakuutteluista piittaamatta viranomaiset aikovat sijoittaa löydetyt karjalaiset Helsingin Töölössä sijaitsevaan asuntolaan. Alkuperäisasukkaiden tuki ry:n puheenjohtaja Sini Nauha sanoo, että jokaiselle karjalaiselle annetaan oma huone, verkkarihousut ja kori kaljaa, minkä avulla he pärjäävät issekseen ainakin auringonnousuun.

"Kerätään siitä sitten massit pois ja käydään kuukauden päästä katsomassa miten on sujunut", Nauha sanoo nauhalle.