Jaakko Teppo kuvaa syrjä-Suomea sydämellä

Jaakko Teppo kuvassa keskellä.

Hyvät ihmiset, itseenne menkää!

Nimittäin Jaakko Teppo on nero. Hän on wanhanliiton kupletttilaulaja, taitava melodikko, kärsivä romantikko ja loistelias suomen kielen käyttäjä.

Jaakko Teppo on suurimpia suomalaisia lauluntekijöitä, samassa pitkässä ketjussa J. Alfred Tannerista ja Hiski Salomaasta aina Tapio Rautavaaraan, Veikko Laviin ja Juha "Watt" Vainioon. Jos ja kun uusia kupletin tekijöitä tulee, he nousevat rap-musiikin puolelta, jossa hirtehinen tarinankerronta ja yhteiskuntakriittisyys elävät edelleen.

Arvoisa Sinisen zeppeliinin lukija, etsi käsiisi Jaakko Tepon tuotanto jo tänään. Ei näet mene enää kauan, kun etelän "metiaimmeiset" löytävät Jaakko Tepon. Sillä kohta hänen kiistaton taituruutensa valkenee heillekin. Ovathan he vasta huomanneet saman, minkä Jaakko Teppo puki sanoiksi jo vuosikymmeniä sitten: "Sähkölaite voi korvata sinutkin."

Tämä on Sinisen zeppeliinin avoin fanikirje 60-vuotiaalle maestrolle.
........

Me kaikki tunnemme Gösta Sundqvistin, ja meidän kaikkien pitäisi tuntea Jaakko Teppo. Ensimmäinen kirjoitti taajamien ihmisistä, toinen haja-asutusalueen ihmisistä. Molemmat yhdistävät tarinoissaan matalaa ja korkeaa, rivoa ja herkkää. Molemmilla inhorealismi sulautuu hykerryttävästi romantiikkaan, huumori onnettomuuteen.

Jaakko Teppo laulaa "kurjasta Suomesta". Tätä kurja-Suomea ei rakasteta ministerien innovaatiokeskittymä-puheissa, mutta sitä rakastetaan muutaman jaloviinapaukun jälkeen tuvissa ja torpissa. Sitä rakastetaan yön hetkenä, kun viileän elektropopin jälkeen tulee tarve kaipaa Eppujen vinyylit esiin. Tämä lienee sitä itäisten kansojen melankoliaa.

Kurjuudessa rypeminen on vaikea taiteen teema etenkin populaarimusiikissa. En nyt siis puhu mistään silkkoisista sydänsuruista, vaan rypemisestä, kansakunnan eksistentialistisesta surkeudesta. Sellaisesta elämänpiinasta, mikä on tallennettu Konsta Jylhän kappaleeseen Vaiennut viulu tai kaikkien aikojen suomalaiseen lauluun Hintriikan surumarssi, jossa onni koittaa vasta kuolemassa:

Nyt on huoli pois, lopun saivat
Puute ja huolet, maiset vaivat.
Pois veivät Peltoniemen Hintriikan.

Jaakko Tepon mestariteos Hilma ja Onni on Hintriikan surumarssin veroinen, tummuudessaan Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluodin mielenmaisemaa muistuttava arkiveisu. Omasta mielestäni Hilma ja Onni on yksi kauneimmista rakkauslauluista, joita Suomessa on koskaan kirjoitettu:

Kunnes Hiliman vei multa Onni,
Laukkanen, kylän ravattisonni.
Hajanaisten kenkies lotinaa
navetalta kuule nyt en.

Ja miten kauniisti hän suomalaisesta naisesta laulaakaan kappaleessaan Rakkaus ja metsärahat.
.....

Lauluissaan Jaakko Teppo dokumentoi ja liioittelee. Hän sekä tiivistää että laventaa niin kuin taitava tarinankertoja tekee. Yhdestä pilkkireissusta tulee koko yhteiskuntajärjestyksen ikiaikainen vertauskuva, ollen samalla sekä pilkistys (sic!) yhden miehen katkeraan sielunmaisemaan että luokkajaon kuvaus. Muutaman säkeen vedolla Jaakko Teppo maalaa eteemme kokonaisen maiseman.

Älkää ymmärtäkö väärin, Jaakko Teppo ei ole vain kirjallinen kirjoittaja. Hän on musiikin tekijä par exemple. Pilkillä-kappaleen virsimäinen melodia nostaa meidät työttömyyden alhosta kymmenen senttiä ilmaan. Ja miten uljaasti taipuukaan ankara Jälkitauti infernaaliseksi karjalafunkiksi Sössölandian multakurkkujen käsittelyssä!

Jaakko Tepon laukuissa ollaan aina heikomman puolella. Herranviha on viisauden alku. Samaa tematiikkaa käsittelivät Mikko Alatalo ja Harri Rinne kolmen vuosikymmenen takaisessa, vavahduttavassa suurteoksessaan Siirtomaasuomen laulut.
....

On hiukan sääli, että Pamela-renkutuksesta tuli Jaakko Tepon suurin hitti. Se on selvää ja ja harmitonta puskakomediaa. Kunnon kuplettilaulajana Jaakko Teppo loihtii hykerryttäviä tarinoita, mutta Pamelan takia moni pitää Tepon musiikkia yksipuolisesti huumorimusiikkina. Mutta tietäkää ihmiset: Jope Ruonansuu this is not.

Jaakko Teppo on tietenkin taiten hiottu hahmo, karikatyyri. Jaakko Teppo on kuin Viljon baariin tilattu bändi ("no kun halvalla sai"), jossa rupisuus on tarkoin harkittua, ammattimaista amatööriyttä. Koneinsinööriksi opiskellut metallimies Jaakko Teppo teki merkittävän osan levytyksistään kirjaimellisesti yhdeltä istumalta. Tulkitsijana Jaakko Teppo on rajoittunut, mutta lauluja ja esitystapaa oli hiottu jo vuosikausia kuppiloiden nurkissa ja erilaisissa kissanristiäisissä. Jaakko Tepon tuotanto ei ole laaja, mutta vaikuttava. Hiski Salomaa levytti aikanaan 18 laulua, ja hän on silti eräs suomalaisen populaarimusiikin suurimpia hahmoja.

Hyvä Jaakko Teppo, en tiedä omistatko vaksia tai tätä herrojen vöörltvaitveppiä. Halusin vain kirjoittaa, että laulusi naurattavat, koskettavat ja liikuttavat minua. Vilipittömät onnittelut 60 vuoden täyttymisestä!

Ja nähhää pupilla!