"Too much puolukkahillo, yes?", tatuoitu kokki kyselee iloisesti, taputtaa olkapäälleni ja lykkää eteen klassiset jallupullat. Namskis. Ravintola AlppiTori ilahduttaa itäisen kantakaupungin asukkaita valoisalla miljööllään ja ennen kaikkea freesillä ruoallaan. Jo reippaan vuoden pystyssä ollut pikku ravintola piristää Kallion ja Alppilan nuhjuista ruokalatarjontaa.
Niin ihmeellistä kuin se onkin, Helsingistä puuttuvat lähes tyystin joviaalit ja valoisat kortteliruokapaikat, joista saa konstailematonta kotiruokaa. Monet perinteikkäät stadilaiset korttelikapakat elävät tosiasiassa vanhalla maineellaan. Ne tarjoavat suuria, rasvaisia ja tunkkaisia annoksia. Pentti Kourin kasinovuosista on kuitenkin jo vierähtänyt aikaa, eikä kaikilla viikonloppulounastajilla välttämättä ole edes krapula.
AlppiTori on toista maata. Lista on lyhyt kuten kuuluukin, mutta riittävän monipuolinen: löytyy lihaa, kasvisvaihtoehtoja, pastaa ja päivän kala-annos. Ruoka tulee nopeasti, ja istumapaikan saa yleensä aina. Samalla voi lukea päivän Hesarin ja iltapäivälehdet. Lehtitarjontaa voisi toki laventaakin joihinkin kiiltäväkantisiin julkaisuihin.
Kuvittelen, että annoskokoja on hieman pienennetty menneiden kuukausien aikana, mutta reilulla 10 eurolla syö ja kahvittelee edelleen vatsansa täyteen. Se on Helsingissä sopuhinta, kun huonosta hampurilaisesta, limonadista ja kahvista saattaa joutua maksamaan yhteensä yli 20 euroa. Erityiskiitos AlppiTorille juustokakusta, joka on herrasmiehen jälkiruokavalinta. Henkilökunta on leppoisaa ja sopivan konstailematonta Alppiharjun kulmille. Paikassa voi törmätä myös ilmieläviin hipstereihin.
Ai niin, pieni miinus: vaihtakaa heti se hyytelömäinen puolukkahillon jatke takaisin sellaiseen ihan kunnolliseen puolukkahilloon!
Zeppelin-tähdet: ****
http://www.ravintolatori.fi/alppila/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti