5. kesäkuuta 2014

Makaa selälläsi ja ajattele Englantia

Jumalan kädestä* sen täytyi alkaa. Kesäkuu vuonna kasikuus, meidän Madza oli melkein uus.

Muistan ottelusta hyvin vähän. Nurmikenttä näytti valtavalta. Vastustajan puolella kipitti lyhyenläntä Diego Maradona, joka käyttää kankeita engelsmanneja pujottelukeppeinä. Lopussa Lineker tuo Englannin maalin päähän. Toivo herää, mutta se ei riitä. Argentiina menee jatkoon maalein 2-1.

Britit häviävät, ja minusta onnettomasta on tullut heidän faninsa.

Luoja yksin tietää, että olen maistanut tuota samaista tappion katkeraa kalkkia useasti noiden Meksikon MM-kisojen jälkeen. Eikä tuska lievity iän myötä. Tämänkin kesän arvokisoissa noudatan vaikeimmalla hetkellä Victorian häävuodeohjetta: Makaan selälläni ja ajattelen Englantia. Taivas varjele mitä sieltä taas tulee.
...............

Ihminen voi valita suosikikseen taito- tai tahtojoukkueen. Hän voi valita suosikikseen vauhdikkaan Brasilian, älykkään Saksan, voimakkaan Nigerian, hyökkäävän Hollannin tai silkkaa cooliutta varpaista tukkalaitteisiin tihkuvan Italian. Ihminen voi valita suosikkijoukkueensa sen takia, että siellä pelaa Platini, Hagi, Raúl tai Ronald Koeman, joka potkaisi pallon katsomon peräseinästä läpi naapurikortteliin. Tai ihan vain sen takia, että kulmalipulla tehty maalin jälkeinen hetkuttelu näytti niin siistiltä.

Tai sitten ihminen voi valita suosikikseen Englannin.

Englannin, joka epäonnistuu aina rangaistuslaukauskilpailussa (luulen että britit ja suomalaiset ovat yhdessä keksineet urheiluilmiön nimeltä "sulaminen"). Englannin, jonka peli näyttää yhtä sulavalta kuin Peter Crouch kompuroimassa luisilla kirahvinjaloillaan rankkarialueella. Englannin, joka ei joukkueena ymmärrä tuon taivaallista modernista voittavasta futiksesta. Englannin, joka luulee olevansa jalkapallon suurvalta ja työntää MM-kisoissa kentälle Emile Ivanhoe Heskeyn.**

Englanti on aina pelannut sekä rumasti että kehnosti. Kertaakaan en muista, että pelaajat olisivat kentälle tullessaan näyttäneet siltä, että heillä on hauskaa. Englantilaisille jalkapalloilu on kuolemanvakava juttu. Maanmiesten kohtuuttomat odotukset, ilkeä lehdistö ja epäonnistumisen pelko ovat useasti lamauttaneet englantilaiset pelaajat. Niin, Englanti on eräänlainen jalkapalloilun Suomi, ellei Suomi jo olisi jalkapalloilun Suomi.

Ulkomaalaisille ja maahanmuuttotaustaisille lukijoilleni – ja kaikille Englannin kannattajille ympäri maailmaa  – tämä blogaus vielä englanniksi: Blimey, everything's in shambles. I'm taking the piss because of those plonkers. Keep your pecker up, tossers! Oh, me arse.


Wersene Anger
Kirjoittaja pelasi Martin pallossa laiturina, jolta puuttuivat pelisilmä, peliäly ja peli-ilo.

* Jumalauta!
** Miehen nimihän on monella lailla osuva, sillä: "Ivanhoe, though of a more noble lineage than some of the other characters, represents a middling individual in the medieval class system who is not exceptionally outstanding in his abilities."

2 kommenttia:

  1. Tää on niin totta... Ja siksi englantia kannatan ja petyn aina.

    VastaaPoista