Käänteentekevä ilta 1982

Sinä upeana heinäkuisena iltana tajusin monta asiaa. No, itse asiassa kaksi.

Ensinnäkin tulos on aina tärkeämpi kuin tyyli, kaikessa. Tässä ohjenuorassa olen roikkunut sitkeästi kiinni niin journalismissa, naismaailmassa kuin kaikissa inhimillisissä toiminnoissa. Osa lukijoista tietää senkin, mitä periaatteen hintalapussa lukee.

Toiseksi oivalsin, ettei Suomessa ole Italia/Ranska/Argentiina/jne-faneja, on vain Saksa-antifaneja. Tämänkin älynväläyksen jälkeen Kokemäenjoessa on virrannut sen verran monta pääläriä vettä, että kyseisen Saksan nimi oli tuolloin Länsi-Saksa, elettiin kesää 1982 ja tulevan opinahjoni tiedotusopin tenttikirjat kuvasivat Länsi-Saksan itänaapuria ”kiehtovaksi yhteiskuntakokeiluksi”.

Espanjan MM-kisoissa Euroopan mestari Länsi-Saksa sai koneitaan käyntiin hitaasti. Porin ainoaa kannattajaa jo kylmäsi, vittuilun määrällä ei ollut mitään rajaa.

Valkopaidat etenivät alkulohkosta jatkoon hävittyään Algerialle ja voitettuaan Itävallan härskissä sopuottelussa. Tulos, ei tyyli.

Turnausta tuli seurattua aika intensiivisesti. Muistan yhä ulkoa jokaisen ottelun lopputuloksen ja useimpien maalintekijät. Länsi-Saksa eteni varsinaisesti vakuuttamatta erikoisen jatkolohko-järjestelmän kautta välierään, jossa vastaan tuli Ranska. Aiemmin Gallian joukkue ei ollut liikuttanut ketään, nyt olohuoneemme täyttyi sen ”kannattajista”. He haistoivat veren, minun vereni. Veitset oli teroitettu.

Tunnin kohdalla maalivahti Harald ”Toni” Schumacher otti läpiajotilanteessa ns. miestä, ei palloa. Patrick Battiston makasi nurmella ihan Jormakkana kertaa kymmenen. Miehen täytyy tehdä mitä miehen täytyy tehdä. Noin kolmen vuoden pelikiellon, miljoonan D-markan sakon, kahden vuoden vankeustuomion (bodariseksuaalirikollisten osastolla) ja 12 rangaistuspotkun arvoisen tempun jälkeen peli jatkui…Länsi-Saksan maalipotkulla.

Mieleni valtasi lämmin varmuus, tästä tulisi hyvä. Ja niinhän siitä tuli, vaikka Ranska johti jatkoajalla jo 3-1. Sopi kuvaan, että rankkarikisassa Schumacher torjui kahdesti ja ratkaisun niittasi työhevonen Horst Hrubesch. Hänen habituksensa oli ranskalaisesta eleganssista yhtä kaukana kuin Hannu Kailajärven signaali vakavamielisestä valuuttakaupasta.

Tänä päivänäkin tuo ottelu on kaikista urheiluelämyksistäni emotionaalisesti voimakkain, tiukkana haastajana Lasse Viren Montrealin olympiakisojen 5000 metrillä. Koska useimmat lukijat tietänevät työni ja suunnilleen ikänikin, tiedätte, että kaikenlaista on tullut nähtyä, kuultua ja koettua. Mutta ei mitään sellaista kuin Sevillasta tuona iltana tarjoiltiin. Ikää tulee, tunneskaala kapenee, ykköspaikka tuskin enää joutuu uhatuksi.

Selkeät muistikuvani jalkapallon MM-kisoista ulottuvat vuoteen 1978 ja Argentiinaan. Tässä maistiaisiksi muita suuren vaikutuksen tehneitä matseja: Italia-Hollanti 1978 ja Arie Haanin huikea pommi ylänurkkaan 35 metristä. Argentiina selvisi finaaliin lyömällä Perun vähintään neljällä maalilla. Sovitulle haiskahti, mutta jollekulle ei ollut kerrottu, sillä ottelu alkoi Perun tolppalaukauksella.

Espanjan kisoihin tuli Tele Santanan huikea Brasilia. Katsokaa YouTubesta Ederin 2-1-maali Neuvostoliittoa vastaan, ja varsinkin se, mitä Falcao tekee ennen maalia.

Meksikossa 1986 Tanska oli loistava, kunnes Jesper Olsen –parka antoi juuri ennen taukoa huolimattoman palautuspallon veskari Lars Höghille. Sitten se oli neljästi Emilio Butragueno.

Italiassa 1990 Kamerun piti Englantia puolivälierissä jopa pilkkanaan huikean Roger Millan kera, mutta unohti ikävä kyllä tappaa pelin.

USA:ssa 1994 Romania ja Argentiina tarjoilivat noin 30:n laadukkaan maalipaikan ilotulituksen. Hagi-Dumitrescu-Lupescu! Aivan häikäisevä matsi!

Neljä vuotta myöhemmin Ranskassa Dennis Bergkamp teki MM-historian toistaiseksi upeimman maalin Argentiinaa vastaan, eikä Frank de Boerin 60 metrin crossisyötössäkään paljon moitittavaa ollut.

Etelä-Koreassa 2002 isäntämaan avauspeli, Puolaa vastaan, oli yhtä maalia, mutta erityisesti jäi mieleen Pusanin stadionin jo kaksi tuntia ennen avauspotkua täpötäysi, fanaattinen katsomo. Saksan kisoissa 2006 tuntui ihanalta, kun Ranskan pappapitoinen, murhaavan tehokas ja älykäs joukkue niputti Brasilian, ”varman mestarin”.

Neljä vuotta sitten…niin. Valitkaa itse, kummista Saksan peijaisista nautin enemmän: Englanti vai Argentiina? Sovitan katsomispaikan mukaan jälkimmäinen, Espoolla ja Zermattilla on kaikella kunnialla eronsa.

Holle