Pieni keltainen mies

Se oli sirittävän, puuviiluisen Finluxin viimeinen kesä.

Virityskuvan värit olivat haaleat ja pullean ruudun keskellä killitti valkoinen piste, kun television sammutti. Vehkeestä leijui öisin pölyä ja palaneen käryä. Oy Lohja Ab:n vuonna 1977 valmistama huipputuote oli kesällä 1990 räjähdyspisteessä. Samoin kuin itäinen Eurooppa.

Kesälomalla 1990 Italiassa pelatun jalkapallon MM-turnauksen toosasta sentään näki. Viheriöllä tanssahteli pikkuruinen mies, jolla oli tasaiseksi leikattu musta otsatukka ja silmät syvällä kuopissa. Hikisillä kasvoilla kimmelsi periksiantamattomuutta. Mies näytti enemmän sitkeävartiselta hedelmätyöläiseltä kuin maailmanluokan hyökkääjältä.

Olin 15-vuotias ja yhteiskunnallisesti äärimmäisen herkässä iässä. Berliinin muuri oli moukaroitu matkamuistoiksi marraskuussa 1989. Romaniassa tehtiin vallankumous. Rakastava isä päätyi selkä betoniseinää vasten. Luoti tuli lännestä.

Ankean bunkkerin tunkkaisista laukauksista oli kulunut puoli vuotta. Romanian maajoukkueen pelistä huokui helpottuneisuus. B-lohkon ensimmäisessä pelissä kentän toiselle laidalle saapui Neuvostoliitto. Keltapaidat voittivat puna-armeijan 2-0.

Mustatukkainen mies oli maaginen. Hän hypähteli pallo kengällään ja syöksähti syötön jälkeen passipaikkaan kevyesti kuin vesikirppu lammen pinnalla. Hänen superkyvykseen osoittautuivat laidasta ammutut pitkät kaarevat vedot, jotka nousivat ilmaan kuin keskitykset, mutta lukittuivat lakipisteessä maalitolppien väliin. En saanut potkuja mielestäni edes öisin.

Käkkäräpäinen argentiinalainen sai jäädä.

B-lohko oli värikäs. Puna-armeijan sotilaat jäivät neljänneksi ja pakenivat Tupolevilla Moskovaan. Jättiyllättäjä Kamerun voitti. Romania tuli toiseksi ja Argentiina kolmanneksi. Käkkäräpäällä oli jälleen sormensa pelissä, tällä kertaa omalla maalilinjalla.

Neljännesvälierässä Romaniaa vastaan tuli Irlanti. Piskuinen maa, jossa ykkösenä oli hurling ja kakkosena kelttifutis. Sitten tuli golf, nyrkkeily ja viiden tonnin sileä. Vasta jossain näiden takana siinteli jalkapallo. Kammottavan tuskainen ottelu oli maaliton vielä jatkoajan jälkeen. Kärsineen maan urheat pienet keltaiset miehet kaatuivat rangaistuspotkuilla 4-5. Taival voittoon loppui yhtä äkillisesti kuin Karpaattien neron irstas elämä Bukarestin palatseissa. Mutta katkerasta tappiosta huolimatta jotain uuttakin syntyi. Karpaattien Maradona raivasi tiensä Euroopan kentille.

Sinä kesänä rakastuin. Mutta en Gheorghe Hagiin, vaan jalkapalloon.

Iso P

Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri, joka voitti Raision Nappulaliigassa Ihalan joukkueessa pronssia joskus 1980-luvun alkupuoliskolla. Pelipaikkana oli vaihtopenkki, lusikan luovutti Pertti Karppinen.