Föri (eli Syvä joki turkulaisittain)

Föri Aurajoella.

Jokilautta Föri on hieno tapa nähdä Turkua, kokea maailmaa. Föri liikennöi tält pualt jokke tois pual jokke ja takaisin. Toisinaan matkan sanotaan vievän Turusta Åboon. Förin matka-aika yli Aurajoen kestää hyvällä säällä noin pari minuuttia ja huonolla säällä noin pari minuuttia. Kuten Turkuun sijoittuvassa, modernin kotimaisen elokuvan klassikossa Levottomissa viisaasti todetaan: "Joskus on matkustettava kauas nähdäkseen lähelle."

Föri on turkulainen nähtävyys siinä missä Turun linna (n. 1280), kansallispyhättö Turun tuomiokirkko (n. 1292) ja Koivun veljekset (1974 ja 1983). Zeppeliini tuntee erityistä lukkarinrakkautta Föriin, ovathan molemmat kiireettömiä, herraskaisia tapoja matkustaa. Föri on lautan virallinen nimi. Nimi tulee joko ruotsin sanoista ”färja” tai englannin ”ferry” eli lautta.

Förin kyyti on tasaista, joskin laituriin osuessa matkustajan tulee varautua pieneen puskuun ja Förin sen hetkisen keulan kohoamiseen. Matkustusmukavuutta lisäävät Förin kyljiltä löytyvät penkit. Jäätelöä saa molempien laiturien välittömästä läheisyydestä. Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon Förin iloinen oranssi väri.

Parasta on, että Föri-matkan aikana voi nauttia historiasta ympärillään. Nyt ollaan varsinaisessa Suomessa. Pohjoissuunnassa siintää jo hylätty Kakolan vankila (1853), jossa lusivat aikanaan valtakunnan paatuneimmat rikoksentekijät. Kukkulan alta alkaa Port Arthurin rehvakas satamakaupunginosa. Alajuoksulla siintää purjelaiva Suomen Joutsenen (1902) ja kolmimastoparkki Sigynin (1887) mastot.

Föri on myös ehdottomasti kätevin kulkuväline päästä Ranta-Kerttuun tai Hunsvottiin. Ulkopaikkakuntalaiselle voin lämpimästi suositella näitä nuorekkaita kansanravintoloita. Kerttu-ravintoloiden runsas ja edullinen hampurilaisbuffet on kiistatta kokemisen arvoinen. Ranta-Kertusta on lisäksi vain Petteri Nummelinin lämärin mittainen matka meripuisto Forum Marinumiin. Jos tuulee sopivasti luoteesta, Förillä voi jälleen tänä vuonna kuulla Typhoonista kantautuvat, TPS:n päävalmentaja Kai Suikkasen hellän kannustavat huudot pelaajilleen.
..........

Lauttaliikenteen historia Aurajoella ulottu pitkälle 1800-luvun puolelle. Syynä oli kukoistava telakka- ja konepajateollisuus. Aurajoen kupeessa on rakennettu muun muassa suomen ensimmäinen höyrykone, lokomobiileja, höyrylaivoja, hinaajia, sukellusveneitä, panssarilaivoja, huviristeilijöitä ja dieselmoottoreita. Nykyisin Aurajoen varren komeasta telakkatoiminnasta muistuttavat lähinnä nostokurjet eli kraanat.

Telakkatyöläisten piti päästä vaivattomasti työpaikalleen, ja jo Krimin sodan jälkeen vuonna 1856 aloitti nykyisen Myllysillan kohdalla Turun Aurajoessa maksullinen 8 hengen soutulautta. Se korvattiin 1875 W.Crichtonin rakentamalla 18 hengen rautarunkoisella soutulautalla. Ensimmäinen höyrylautta aloitti säännöllisen liikennöinnin 1889.

Vuonna 1902 työväenyhdistys pyysi kaupunkia rakentamaan höyrylaivan liikennöimään jokea pitkin. Chrichton-Vulcanin konepaja sai lautan valmiiksi joulukuussa 2003, ja Föri otettiin käyttöön huhtikuussa 1904. Alunperin puilla lämmitetty lautta sai diesel-koneen vuonna 1955. Föri on Suomen vanhin jokapäiväisessä ammattiliikenteessä oleva kulkuneuvo.

Ensimmäisen naiskuskinsa Föri sai vasta vuonna 2006. Perimätiedon mukaan tämä aiheutti turkulaisissa Föri-matkustajissa jonkin verran ihmetystä ("kyl ai!") ja levottomuutta ("Osuk tämä varmaste laituri?") Vertailun vuoksi: Orvokki Kuortti lensi Suomen ensimmäisenä naislentäjänä Atlantin yli vuonna 1971 ja Finnairin ensimmäinen naislentäjä aloitti vuonna 1983. Förin kuski on lähes poikkeuksetta selvinpäin.
........

1980-luvulla Förin liikennöinti oli alamaissa, mutta kaupungin laajentumisen jälkeen Föri on puhjennut uuteen kukkaan. Kesäarkena Föriä käyttää noin viisi tuhatta ihmistä, talvella vähän vähemmän. Kaikkien aikojen matkustajaennätys tehtiin vuonna 1996 Tall Ship Race -tapahtumassa, jossa vajaan viikon aikana jopa 200 000 ihmistä matkasi Förillä Aurajoen yli. Tietojen mukaan yli sadan vuoden aikana yksikään matkustaja ei ole pudonnut Föriltä Aurajokeen.

Yli vuosisataiselle urallaan Föriä on kohdannut silloin tällöin vaikeuksia. Sota-aikaan lähellä Föriä sijaitsi ammustehdas, jonka neuvostoliittolaiset pommittivat maan tasalle. Rantaan varastoitu entinen föri upposi Aurajokeen jatkosodan pommituksissa. Se nostettiin myöhemmin ylös ja romutettiin sotasankarina.

Hankalan jäätilanteen aiheuttavat yöpakkaset pitävät Förin poissa liikenteestä toisinaan. Yöpakkasilla viitataan tässä siis keleihin, ei Suomen poliittiseen tilanteeseen. Kovina talvina Förin korvaa jääsilta eli turkulaisittain "lankonki". Förin väylältä murretut jäälohkareet jäätyvät yöaikaan kiinni toisiinsa synnyttäen jäälauttoja, jotka kiilautuvat Förin ja laiturin väliin estämään laituriin ajoa. Vuoroja on toisinaan jäänyt ajamatta, kun veden alla olevat kettinkit ovat katkenneet. Surullista kyllä, vuosien saatossa Föri on ollut jopa lakkautusuhan alla silloin tällöin. Turkulaisille veronmaksajille Föri kustantaa vuodessa noin 250 000 euroa. Förillä ajelu on ollut maksutonta vuodesta 1907.

Kesä ilman Föri-reissua on kuin kesä ilman olkihattua.


Katso Förin liikennöintiajat Turun kaupungin verkkosivuilla.