Marjaraivo häiritsee petovihaa syysmetsässä

Marjanpoimijalta takavarikoitu astalo.
(Kuva: Suomen rikosmuseon arkisto)

"AARRRRGHHH!", Irmeli huutaa ja heiluttaa tuohikoria korkealla päänsä ympärillä. Samalla pusikosta pölähtää pakoon toistakymmentä vietnamilaista tai thaimaalaista – ota noista nyt selvää kun ne näyttävät kaikki samoilta.

Irmeli rynnistää aasialaismiesten perään, kaataa heistä kaksi märälle mättäälle ja heittää marjapoimurilla kolmannen tajuttomaksi.

Epäsuhtaisen kamppailun jälkeen näky Iso-Syötteen suoaukiolla on järkyttävä. Letolla lojuu tummanpunaiseksi tahriintuneita tikkitakkeja, itikanpuremista turvonneita nilkkoja ja kaatuneita Etolan ämpäreitä.
..........

Marjaraivolla tarkoitetaan "marjastaessa syntyvää raivoa, joka johtaa aggressiiviseen käytökseen ja voi johtaa aineelliseen tai ruumiilliseen vahingoittamiseen". Tyypillistä marjaraivoamista on kanssapoimijan raiveleihin kiinni käynti, tauoton marjapoimurilla ajelu, sosiaalisen median palvelujen tukehduttaminen marjakuvilla sekä maaninen marjojen pakastaminen. Tilastojen valossa näyttää siltä, että marjaraivo lisääntyy vuosi vuodelta.

Metsissä marjaraivon valtaan joutuneet käyvät paitsi toistensa kimppuun myös muiden metsässä liikkuvien päälle. Suomen Aseistettujen Eräinkävijöiden toiminnanjohtaja Sulo Kurki kertoo, että salakaadossa olleita pyssymiehiä on häiritty monin tavoin. "Hipstagramien ja Instagramien salamat välkkyvät haaskojen läheisyydessä ja pelottavat pois tappajasudet, tappajakarhut ja tappajailvekset", Kurki pudistelee päätään ja ampuu vahingossa maakotkan supikoirana.

Marjaraivosta on huolestuttu myös Elvirassa, joka valvoo marjanpoiminnan lisäksi mm. nisun leivontaa, saunomista ja mökkilaitureiden pituutta. Virasto ryhtyi aiemmin tänä vuonna toimenpiteisiin, eli porukassa keitettiin kahvit ja perustettiin työryhmä pohtimaan, pitäisikö asiasta laatia muistio vai raportti.

"Jotakin me tulemme joka tapauksessa kieltämään, se on aivan selvä", marja- ja juuresosaston ylitarkastaja Ritva-Liisa-Ritva Parkkali sanoo.

Parkkalin mukaan häiriöitä aiheuttavat nimenomaan marjastajat. Sieniä maasta vetävät käyttäytyvät kertaluokkaa rauhallisemmin. Toisinaan heitä saa suorastaan herätellä mättäiltä.

"Osa sitten kertoo näistä rajatilakokemuksista sieniä otettuaan. Että ollaan käyty vahingossa Venäjän puolella asti", hän kuvaa.
..........

Viranomaisten hyvistä aikeista huolimatta kotimaisilla marjamailla vallitsee käytännössä vahvemman laki. Taistelua Iso-Syötteen marja-apajista ei voiteta kohteliaisuuksilla, vaan parhaista paikoista kamppaillaan armottomasti.

Paikallisen eräoppaan ja rehellisen lapinmiehen Piehtar Tuomman mukaan erityisen aggressiivisesti käyttäytyvät marjaan lähteneet käräjä- ja hovioikeuksien tuomarit. "Metelöidään, nimitellään, huoritellaan ja tahritaan jäniksen papanoilla metsäteille jätettyjä lava-autoja. Naistuomarit kiroavat kuin merimiehet", Tuomma hämmästelee.

Metsässä on nyt niin paljon naisia, että jopa Vauva-lehden keskustelupalsta ammottaa tyhjyyttään. Tutkijoiden mukaan pienten lasten äitien nettitavat ovat levinneet kulovalkean tavoin marjanpoimintaan.
.........

Kaukana suoaukion toisella puolella Irmelin marjastuspäivä alkaa olla paketissa. Päivän aikana nainen on kerännyt yli 10 ämpärillistä lakkoja, joista hän tekee kotona hilloja. On vaikea uskoa, että tuo vain 163-senttinen, 86-kiloinen tavallinen rouvasihminen pitää nyt vallassaan yli 20 hehtaarin suoaluetta antimineen. Kilpailijat on tällä erää karkotettu, mutta Irmeli aistii jo, että viimeistään ylihuomenna hänen täytyy jälleen puolustaa reviiriään. Silloin marjaraivo päässee jälleen valloilleen. Edes Irmeli ei tiedä, mihin se saattaa pahimmillaan johtaa.


Irmelin nimi on jutussa muutettu muiden Irmeleiden suojelemiseksi.