Joulurauhanpuristus

Huomenna, jos Jumal...

Niinku huomaatte, tääl toril sata ku Esteri persest ja Tuamiokirko kuusiki o vinos. Onk toi Kuusistost vai mist te ton kräki hankitte? Ei mut mennä suara asia, mitä mä täsä oike jaarittele!

Mää tuli tänne julistama perinteise joulurauha kaikil sote-alueil asuvil, mut nyt o kuulkka isämmaan asiat niin päi Brinkkala et pitä avata sanane arkku oike hualel. Tiädättekste oike rintapiälest otta ku ajattele tätä Suame nykyst meininki. Suurlähettiläiden Jussu sanosi, et "olen niin onneton ei autossani ole edes nastoja talvella". Mut emmä onneto ole, mä ole tuahtunu!

Emmä mittä paljo tiädä, mut semmä tiädä, et ei ennen tämmöttös käyttäydytty ku ny. Roikuta netis ja kaduil ja huudella kamali asioit viarail ihmisil. Käydä kimppu tai solvata mukamas sananvapauden nimis. Älynvapauden nimis siis solvata eikä mittä muuta. Tuntu, et kukka ei häppe enä mittä.

Aijemmi suomalaisi ääriliikkeit oliva kylmiltäs tehty kärrynpyörä ja pukkihyppely keske ala-asten liikuntatunni. Misä vaihes me ruvetti viskelemä polttopulloi lapsi päi? Enne luetti rauhas Alastalo salis. Ny jokasel o astalo salis.

Semmostaki o sattunu, et jotku mörripäät ova uhkaillu Punasen ristin vapaehtosi ja huaritellu Lucia-kulkueen tyttöi ku he olivat käyne vastaanottokeskukses. Mä ole ku klapil päähä lyäty – onk siäl viiminenki ponttoni irronnu järje laiturist? Meil Turus laiteta tommosii mulkukkii pari kerta föri köli alt tai pudotetta hetkeks Halistekoske jäähtymä. Mörripäät, äitillenne täs pitäis soitta ja hän pesis teijä suunne saippual. Mite täs tämmöttis pääs käymä?

KYL MÄ NIIMPAL IHMETTELE.


Mää kerro tähä väli tunnelma keventävä jutun joulukuu alust. Ittel ku tapahtu, niin tiätä et se o suurimmaks osaks totta! Kato mää osti Humalistonkadult perinteise Partiolaisten joulukalenterin semmoselt ylikasvanelt yrmylt sudenpennult. Mee sit koton frouvan kans ihmeteltti, et kui joka luukust paljastu vääriperi piirretty hakaristi. Ei maar, mä oli menny ostama Katupartiolaiste kalenteri! Kyl mä sen sano, et jos sä ruppet aikune ihminen tämmösi natsihommi harrastama, ni opettele ny edes hakaristin sakarat oikke.

Täsä vaihes paikal olijoil semmonenki sivuhuamio, et Yleisradion poja lähettävä tämänki shoun maa itäisinkki osii, nii et älkkä kaivako hampaitte välei ku kamera käy. Päätyvä uutissi viäl teijä suunpiälist roikkuva rukolat. 

ET SANS SE.


Maailmas on kaljupäit, rättipäit, vatipäit, kikkarapäit ja tyhjäpäit. Yhrel on vähä enemmä plankki naamas ku toisel, ja kolmannel on atooppisi läikki. Muistaka, et se on silti ihan sama, minkä värinen pläsi kenenkin peilist takas tuijotta. Se merkka, et mitä siäl naamavärkin takan on. Et onk siäl pelkkä aladobi vai aivojaki joukos.

Vaik emmä ittekä ulkomaalaisist niin välitä, salolaisekki o jo riittävä kummallisi mun makku. Ulkomaalaiset, he päihittävä meijät jalkapallos ja renenssanssitaites ja syävä raaka kalaa ja levä. Mimmone ihminen laitta kaisla ruokkansa?

Mummiälest kaikkie pitäis pysy lähtökohtasest omas kotonas, mut joskus voi tulla semmone paikka ette, et pitää pakat kimpsut ja kampsut suitsaitsukkelaan ja lähte karkku. Mää sanosi, et jos o hätä niin kaveri auteta, ja jos ei o hätä, ni sit laiteta töihi. Et sää voi ruveta valla uunipankol makkama ja sanoma et Naantali kaupunkki hoitta. Vaik hyvi he hoita.

Sen nyt tiätä kaikki, ettei me kaivata tän mittä ajatollahei, meil on jo Jortikka ja Tami huutamas kaikke hulluu. He ova muute molemmat kauhia mukavi miähi kaukalo ulkopualel.

Ja pidetä siitäki säännöst kiinne, että puhuta ja kosketa naisi vast ku he antava luva. Yleisesti mää neuvo, et kannatta vaa odotta kärsivällisest Uittamon laval niit hitaamppi piisei, sillo hameväki ol herkimmilläs.

Olettekste muute huamannu, et Turun Sanomis o färisivui nykyä? Viäk se sit kuiteki hiukan syrjä itte asiast ku o kirjava ku kasvitieteellises museos toukokuus? Eiku taas mä lipesi aihe viärest.

ET TÄMMÖTTIS.


Antaka mul anteks jos mä ole vähä pitkäsanane, mä otin pari etupainotteist aperitiivi Raatihuanel enne ku mä tuli tänne Brinkkalan parvekkel mikin varte. Siin oli minä ja Jethro ja Kipru ja Keskisen Essi ja Agricolan haamu ja ketä meit ny olika. Jollai oli Lola kainalonpiäles. Mut en mää huppelis ole mää ole liikuttunu mu omist sanoist.

Sit viäl tuli miäle, et aiva liika o tänäki vuan puhuttu siit mitä siäl viltin al kukaki kenenki kans puuha. Suomes o susi ja susiparei ja yksinäisi susi, mut vaa näis viimesist o muutamat oikest vaarallissi. Ihmisil o tual haaruksis semmosi osi, et ne sopi yhte vaik mite päi, ja reiki meil o jokasel riittämi. Et ei se ol mikkä iso juttu. Isompi juttu o se, miten me kohdella toisiamme.

Lukeka vaik Lauri Viida Moreeni nii tiädätte, et miten kansakuntta oike rakenneta. Talo kerrallas. Mittä hyvä ei olla ikinä saatu aikka taloi, kirjoi tai ihmisi polttamal. Luulis edes et o sen verra järkke pääs, aikuisel ihmisel.

EI MUT MISÄ MÄÄ NY OLE?


Kaikest täst paasaamisest hualimatta mä haluan päättä tämänki puheen korkea nuatti. Vaik nyt o synkkä ni muistaka, et Myllytunneli pääs o aina valoo. Ja nyt siäl o myös ehjä siltaki, et ei tilanne o millä lail toivoto. Ei se mikkä hyväkä kyl ole.

Noin yleisesti mä neuvosi, että rakastaka enemmä toisianne ku itteäne ja opettaka mukulanne olema Dennikses hiuka hiljempa. Kattokas ei vihaminen ol yhtikäs mittä. Vahvan ei tartte vihata: Ei Bull Mentula viha, eikä Suanenjoe Markku viha. Vahva uskalta olla oikeudemukane ja autta piänemppäs. Semmosi mää kutsun sankareiks.

Ei mut NYMMÄ toivota Arrrmorikast vapahtajan juhla teitil! Vapahtajal mä tarkota Saku ja Mikko ja hyvi piänt Jeesus-last. He vapahtava meijät synneist. Vaiks kyl niit syntei tule sit taas tehtykki viimestä Deepeeteeälläs. Toivoteta täte kaikil kaupunkilaisil, kaarinalaisil, suamalaisil ja jopa raisiolaisil hyvä joulu. Juaka klöki ja poimika liämest pois kellumast rusinat, sitä varten se lusikka siin o fölis.

Tämä vuasi o ollu vähä tämmöst ikävä aikka, mut puristetaan silti yleinen joulurauha tähä loppu vaik väkisi!

Ja aiva vihoviimeseks toivoteta kaupunkin asukkailla tiätenki oike lystikäst joulu. Täsä mun asiat suuri piirtei oliki. Nyt saa laitta hatu takas päähä. Täst voi sit itte kukaki jatka vaik Lyni tai Typpihappopileisi. Och samma refereras i flerljud av Kaj Kunnas, kun tämä ny on kummiski kakskiäline city.

The most Finnish thing ever

  ... is when Nordic forestry machine swallows your arm, and it’s the arm on the side of your body where your smartphone lies firmly in your coat pocket.

  ... is when you know you’ve reached the point where things cannot get any worse and then find yourself bombarded by hail the size of baseballs.

   ... is when you warm up old coffee in the microwave or prepare for bad times by storing away porridge you just made. Or wrap pieces of fish-and-pig-fat pie in tin foil for your wife's lunch. Or binge buy shitloads of coffee with those grocery bonus stamps you collected way, way back.

  ... is to take take off your pants the minute you're home.

  ... is when you buy fruit and veggies when they're still a bit raw and return them to the store when they're just right, complaining you've been sold "overripe goods". But really, they do taste kid of funny when they´re just right, don't you think?

  ... is to begin any task by going 'yeah right, as if this will ever work out". But eventually it will work out. Life is like a box of Ikea furniture: everything begins in a mess of little pieces.

   ...is when you use one hand to steer the icebreaker while holding a phone in the other, telling your husband the correct temperature for washing the wool shirts. The most Finnish thing ever: When the said husband has two hours later washed the said wool shirts that now are the perfect fit for the gnomes in your garden.

  ... is when you live with your mother after you’ve turned 30. (It's also the most Italian thing ever.)


The most Finnish thing ever 

  ... is when a hand slowly tightens into a fist in the pocket of a windbreaker, reflecting the famous Finnish Emotion Scale that stretches from irritation all the way to anger. As in, "... and if the fucking price of gas wasn't enough, the guy next door keeps flushing the toilet every night after Letterman. I know this for sure, I placed a glass on the wall to hear better and clearly heard him do it."

  ... is to sulk. Sulking is pretty much the best thing a Finn can do all by himself (if we leave out solitary ice fishing on a big frozen lake). But it's also not to really hate anyone even when you're sometimes so fucking pissed off at everything you almost fucking die.

... are the extremely neat piles of firewood behind every cottage. You never know when you're going to need lots of firewood.


The most Finnish thing ever

  ... is when there's a bunch of Finnish people in the sauna, bare ass naked, each with their wrinkles and craters and bumps and flab and scars and the pitiful few hairs that remain in the upstairs and in the downstairs. In the sauna, everyone is beautiful.

  ... is the sound of leaf blower.

   ... when your heart is so broken the pain gives you hell but you don't dare to admit it to anyone. The most Finnish thing ever is you feel so lonely you could die.

   ... are the spinsters and the backwoods bachelors, the wedding reality show bride having a smoke by herself, the widower dozing on a park bench, last Monday's leftover Social Democrats supporter. 


The most Finnish thing ever 

  ... is the lowest infant mortality rate and the highest freedom of the press in the world. The most Finnish thing ever is when your Governments are usually boring but never scary and the police dogs let you pet them. The most Finnish thing ever is to know for certain that when I'm old and can't remember who and where I am, there will be someone to take care of me.

  ... is when you order french fries with your kebab and ask for extra pineapple to your pizza.

  ... is you never complete the newspaper's weekly crossword puzzle but still decide you can build your own home, dammit.

  ... is to communicate with your apartment building neighbors using the message board in the downstairs lobby.

  ... is when you get fired by an email.

   ... is to just push against the Santa Ana winds of a shopping mall's air conditioning when you're drowning in the fluids of your seasonal cold, dragging a screaming kid behind you. The most Finnish thing ever is when you realize the days are getting shorter while some of the previous winter’s snows still remain. But it's the most Finnish thing ever to never forgive, never give up, never surrender.


The most Finnish thing ever

  ... is to regret, grow bitter and die. You can freely change the order of these events should you you feel like it.

   ... is to have a crush on the girl who has taken the same bus to work with you for the past 15 years. But maybe tomorrow! Right? Well, not really.

  ... is to take the excuse of a slow dance to let your hand quietly slide your partner’s bottom (and the song is always November Rain by Guns N' Roses). The most Finnish thing ever is to kiss by the war memorial and climb with your daughter to the hilltop where you can show her the entire town spreding out beneath you.

  ... when you simultaneously long for some faraway place and home. When you walk into the forest or to the bright lights and feel you’re the only one there. The most Finnish thing ever is when the Northern skies above shelter you.

   .... are friends you’ll never have but when you eventually have them, they just will not wear off. The most Finnish thing ever is when a boy meets girl or a girl meets boy or a boy meets boy or a girl meets girl.

Because the most Finnish thing ever is to love quietly but deeply.