Näytetään tekstit, joissa on tunniste vainoharhaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vainoharhaisuus. Näytä kaikki tekstit

26. lokakuuta 2016

Länsimetro tuo pompulaböndehelvetin kotiovellemme

Ruoholahden metroaseman päässä on reikä, ovi miltei mahdottomaan.

Länsimetron avaaminen muistuttaa Donald Trumpin syntymää. Molemmissa tapauksissa suuri joukko vitivalkoisia ihmisiä odottaa, että milloinkohan pimeästä aukosta pilkottaisi jotain oranssia. Mutta eipä vain näy.

Olkaamme kiitollisia tilanteesta niin kauan kuin vielä voimme. Länsimetron valmistuminen näet merkitsee stadilaisen sivilisaatiomme vääjäämätöntä tuhoa.

Hiljattain saimme kuulla maalaisesta, joka matkusti pompulaböndehelvetistään Helsinkiin vain etsiäkseen... pompuloita. Kyse oli toki yksittäistapauksesta, mutta kun länsimetro alkaa liikennöidä, näitä pompuloijia lappaa Helsinkiin kymmeniä tuhansia päivässä. Päivässä! Sillä sielultaan espoolaiset ovat maaltamuuttajia, jotka haluaisivat edelleen asua maaseudun rauhassa, mutta ovat pakotettuja kaupunkimaisiin olosuhteisiin (KVG Espoon ruutukaava).

Hallitsematon maalaisten tulva ei voi olla vaikuttamatta Helsingin henkeen. Espoolaiset tuovat mukanaan kummia tapoja, joihin meidän helsinkiläisten pitää mukautua. Ravintolat muuttuvat pikkuhiljaa huonoiksi tex-mex-kuppiloiksi, jossa texiä edustaa ketsuppipurkki ja mexiä tabasco-pullo. Kohta me Helsingissäkin ripustamme ryijyjä seinille ja nikkaroimme puolipaneloinnit huoneisiin. Ostamme pirttikaluston "kyökkiin" ja alamme kutsua toisiamme isänniksi ja emänniksi. Me pompuloidumme.

Mutta me helsinkiläiset haluamme Helsingin näyttävän Helsingiltä, eikä miltään Suomen huutokauppakeisarin jaksolta.


Haluan kiittää kaikkia länsimetroprojektissa mukana olleita. Tiedän, että he ovat tehneet kaikkensa länsimetron viivästyttämiseksi. Nyt jäljellä on valitettavasti enää setelipinkkojen polttaminen työmaakopin pallogrillissä sekä vastuuhenkilöiden nimien tussaaminen mustaksi päätöspöytäkirjoista.

Minusta länsimetrohankkeen päällysmiehiin pitäisi suhtautua kuin Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä tuomittuihin. He ovat hiljaisia miehiä, jotka uhrautuivat puolestamme, helsinkiläisyyden puolesta. Lakki päästä ja Lomanin Teuvon Helsinki City Boy soimaan! 

Vitkuttelu länsimetron kanssa oli viimeinen epätoivoinen keino pitää pikkuporvarilliset rivitalorilluttelijat poissa Helsingin yöelämästä. Metrolla espoolaiset pääsevät suoraan Kaikuun, ne änkeävät Teurastamon Tinderiin. Ja ne tulevat sotkemaan mielenosoituksemme, jossa vaadimme törkykasojen ja huumeruiskupinojen säilyttämistä kaupunkikulttuurina.

Ties vaikka jo ensi kesänä Mattolaiturilla soi Arttu Wiskari! Mutta espoolaisten demonit kuuluvat espoolaisille, ei niitä kaivata tänne Helsinkiin. Pelkään, ettei Lihamyrskyn albumeja kuule enää edes steissillä. Ilo on mennyt helsinkiläisenä olemisesta.


Sydänten ylipormestari Raimo Ilaskivi kysyi Natsa-klubilla vuonna 1976 pitämässään pyjamantaskupuheessaan, että mistä me puhumme, kun puhumme helsinkiläisyydestä?

Me puhumme mainostoimistoihin tuoduista piskeistä, me puhumme sushiburritoista lounaaksi ja kuohuviinistä perjantain palsussa. Me puhumme City-lehdestä, jossa Jaana Rinne haastattelee huonolla suomen kielellä Sam Inkistä Kaisaniemen metroaseman loisteputkien alla. Kun puhumme Helsingistä, puhumme Hantta Krausen hammaskorun välkehdinnästä Suvilahden yössä.

Ei Kerma, Soda tai Nylon Club löyhkännyt maalaisten bilehielle, se tuoksui Punavuoren bilehileille. Klubimeno syntyi Kuliksen kaunottarista ja itämetron irrottelijoista. Ei espoolainen voi koskaan ymmärtää, minkälainen chilli buugi Einstein-a-go-go -klubilla joskus olikaan! Sillä Espoo on paikka, jonne parhaassa iässä olevat ihmiset menevät kuolemaan ja/tai Ikeaan.

Me helsinkiläiset haluamme pitää Stadin Stadina. Emmekö me siksi maksa neukkukuutioistamme järjetöntä ylihintaa? Emmekö siksi äänestä vihreitä valtuustoon, että kaikki motorisoitu liikkuminen tehtäisiin ylipäätään vaikeaksi? Emmekö me siksi väitä kuuntelevamme Radio Helsingin paskalistaa, vaikka kaikki tietävät, että koko Radio Helsingin soittolista on paska listaa?

Tuota kaikkea on helsinkiläisyys, ja sitä te pienemmän kulutusluoton ihmiset ette vain snaijaa eli bonjaa. Länsimetro vie meiltä omintakeisuutemme, se vie metropolifiilikset.


Entä ajatteleeko kukaan itämetroa! Itämetrossa on joskus raffii skenee ja kaikenlaista spedee, mutta se tekee siitä aidon. Itämetro on elämänmakuinen eli kusenhajuinen. Kuka kaipaa steriiliä länsimetroa, joka on täynnä unohtuneita Lacoste-neuleita ja sulavia pakastekatkarapuja? Kuka nuori metroseksuaalikomistus haluaa kesken kotimatkaa tuntea seksuaalisesti turhautuneen mankkaalaisäidin kädet takapuolellaan?

Itämetro on itämetro ja länsimetro on länsimetro, eivätkä ne koskaan kohtaa. Ja niin sen pitäisi ollakin. Idän pöhinää ei voi tuoda, eikä sitä voi pölliä.

Ajatelkaa, mitä kaikkea olisimme saaneetkaan reippaalla miljardilla, joka nyt on käytetty länsimetroon? Ainakin pienen kolmion Kalasatamasta ja koko pöydälle artesaanioluet Erottajan Bier Bieristä.

Näin Helsingin historiallisena kohtalonhetkenä muistutan: Helsinkiläinen, pidä Helsinki iistinä. Te muut voitte pitää pompulaböndehelvettinne.

24. lokakuuta 2013

Kohuhomeopaatti haastaa rokotesuositukset ja terveen järjen

Akuutti vitutus muuttui krooniseksi. Näin kävi diplomihomeopaatti Emmanuelle Kantille, kun hän keksi, että rokotukset ovat vaarallisia ja suurjännitejohtoihin koskettaminen aiheuttaa allergisen reaktion.

"Netistä luin. Siitä se innostus vaihtoehtoiseen lääketieteeseen sitten lähti", Kantti kuvailee puuhiaan.

Vaihtoehtoinen lääketiede on vaihtoehto lääketieteelle samalla lailla kuin keulaportti auki liikennöinti on vaihtoehto keulaportti kiinni liikennöinnille.

Kantin mukaan hänen tavoitteenaan on esittää terveen järjen kritiikkiä Suomessa, jossa viranomaiset ja tiedemiehet aivopesevät ihmisiä valtavirtanäkemyksillään. Kantti on alkuperäiseltä ammatiltaan hevostenhoitaja, mutta suoritti postimyyntikuvaston kautta diplomihomeopaatin tutkinnon. Homeopatia puolestaan on tiede, jossa nesteitä lantrataan toisilla nesteillä. Homeopatiaa voi testata kotioloissa esimerkiksi kaatamalla oluttuopilliseen desin hanavettä. Vaikutukset tuntuvat melkein heti suussa.

"Minun on vaikea uskoa, että jollakin so-called-asiantuntijalla voisi olla parempaa tietoa kuin minulla ja muilla Vauva-lehden keskustelupalstan aktiiveille. Tuollahan se tieto on, kun vain googlettaa", Kantti sanoo.
.............

Tieteellisestä tiedosta tuohtuneena Kantti perusti elokuussa world wide webiin viranomaissuosituksia ja tervettä järkeä uhmaavan verkkojulkaisun, Jääkaappimagneettimedian. Nyt sillä on jo 250 000 viikottaista lukijaa Internet-nimisessä tietoverkossa.

Jääkaappimagneettimedia käsittelee asiantuntevasti muun muassa kidehoitoja, aromaterapiaa, juutalaiskysymystä sekä uutta Ridgeä. Pelkästään Kantin omaa poleemista blogimerkintää "Äiti, älä tapa vastasyntynyttä lastasi jäykkäkouristusrokotteella!"on jaettu sosiaalisessa mediassa yli 100 000 kertaa. Sosiaalinen media on Internetin paikka, jonne ihmiset menevät tekemään hidasta älyllistä kuolemaa.

Kantin omana intohimona on kiistää rokotteiden hyödyt ja varoittaa ihmisiä uskomasta tutkittuun tietoon tai tilastoihin. Tilastot sisältävät usein lukuja ja näyttävät tyypillisesti pallograafeilta tai pylväsdiagrammeilta.

"Kun sitä ihan kiihkottomasti ajattelee, niin eiväthän rokotteet voi olla ihmisille hyvästä. Rokotushan sattuu. Samoin sattuu jos muljauttaa pahasti kyynärpäänsä tuolin karmilta tai koskettaa ruotsinlaivan porraskaidetta. Ei kukaan niitäkään väitä terveyttä kohentaviksi", Kantti sanoo ja kääntää vaikkuisen korvavalonsa kohti haastattelijaa.

Eivätkä rokotteiden haitat Kantin mukaan jää tähän. Hän uskoo, että jokaisen rokotteen mukana ihmiseen livautetaan mikrosiru, jonka avulla tarkkaillaan ihmisen sijaintia ja hänen Sokoksessa tekemiään ostoja. Näitä tietoja CIA käyttää laatiakseen Bilderberg-säätiön tilaisuuksiin uskomattoman pitkäpiimäisiä powerpoint-esityksiä ihmisten Sokos-ostoksista.
.........

Vaihtoehtoisen lääketieteen julkaisijana aloittanut Jääkaappimagneettimedia on nopeasti kasvanut muidenkin vaihtoehtonäkemysten esille tuojaksi. Esimerkiksi tällä viikolla itse oppinut kardiologi, radioamatööri Pertti Russeli kertoo palstallaan, että vedellä on muisti. Vesi on yhdiste, jossa on vetyatomeja kaksi kertaa niin paljon kuin happiatomeja, minkä takia vesi näyttää läheltä katsottuna tulehtuneelta Mikki Hiiren päältä (katso järkyttävät kuvat).

"Asiahan on ihan maallikonkin todennettavissa. Jos juot koko illan viinaa, et muista seuraavana päivänä mitään, mutta jos olet juonut vettä, tapahtumat ovat hyvin kirkkaina mielessä", Russeli sanoo. Ja sanoohan ne äänet niin pääni sisälläkin.

Vaihtoehtoista insinööritiedettä Jääkaappimagneettimediassa edustaa ikiteekkari Jouko Lukko. Hän on suunnitellut Saabille jo parikymmentä vuotta Jas Gripen -lentokoneita.

"Niin, minähän en usko näihin nykyaerodynamiikan teorioihin ollenkaan. Sen sijaan uskon, että pilotin energiavuon avulla hävittäjä pysyy maan magneettikenttää hyväksikäyttäen ilmassa. Mehän olemme kaikki vain pohjimmiltamme energiaa eri muodoissa", Lukko kuvaa.

Jääkaappimagneettimedian varsinainen hevijuuseri on kolmattatoista vuotta kodinhoidontuella elelevä Maarit Heidekkeni. Hän kutsuu itseään vaihtoehtoravintoterapeutiksi ja uskoo raakaruokaan ja superruokaan. Heidekkenin perheessä ei syödä mitään pussissa ollutta.

"Kyllä kaikki luomu on aina terveellistä. Kesällä annoin lasteni popsia kielonmarjoja ja paistoin suippumyrkkyseitikkejä isännälle. Paljon paremmin on voitu jo syksyllä. Kakarat eivät enää valita anemiaansa ja isäntä on ruvennut tuomaan kukkakimppuja", Heidekkeni kehuu.
............

Jääkaappimagneettimedialle voi povata menestystä. Vilkkaalla keskustelupalstalla myydään ja ostetaan värikiviä ja sielunenergianmittauslaitteita, Urantia-kirjoja, korvakynttilöitä, piikkimattoja ja tasapainorannekkeita. Kauppa käy. Emmanuelle Kantti vaikuttaa silti vilpittömältä ihmiseltä.

"Emme väitä mitään vaikka väitämmekin kaikenlaista. Pyydämme vain jokaista pohtimaan, mikä on uskottavin selitys. Että aattelepa ite", Emmanuelle Kantti summaa.


Kosmiset parapäivät Kuopiossa 16.11. (Sininen zeppeliini huomauttaa: tarkalleen ottaen tuo on yksi päivä)