Zepukka värväytyy Daeshiin

Kevät on uusien tuulien ja uusien haasteiden aikaa! Koska webin lempiblogisti SZ on aina haaveillut kulkurielämästä ja suurten pyramidien näkemisestä, hän päätti täyttää Isisin värväyslomakkeen. Mutta kamalan vaikeita kysymyksiä heillä oli!


1. Etu- ja sukunimi
Sininen Zeppeliini (os. Hindenburg)

2. Kutsumanimi
Zepukka, SZ, Zepolino

3. Äidin nimi
Marja-Leena Zeppeliini

4. Veriryhmä
Oinas.

5. Syntymäaika ja kansalaisuus
Lihasula, Kangasala 11.4.1982.

6. Siviilisääty
Oman toimen ohessa.

7. Osoite ja asuinpaikka
Ajurinkatu, Turku / talvisin Khao Lak, Thaimaa.

8. Koulutustaso
Bachelor of economics, Forssa International Business School of Forssa.

9. Uskonnollinen koulutustaso
Rippileiri 1996, jokavuotinen joulukirkko. Luen säännöllisesti Kirkko ja kaupunki -lehteä.

10. Mikä oli ammattisi ennen tänne tuloasi?
Plokkaaja-bloggaaja.

11. Maat, jonne olet matkustanut. Kuinka kauan olen viipynyt niissä?
Virossa päivän verran, kerran Tukholmassa yön yli risteilyllä. Mutta olen katsonut Madventuresia.

12. Mistä paikasta tulit maahan ja minkä maan kautta?
Tulin siitä Alepan, piikkilangan ja hiekkasäkkien välistä.

13. Onko sinulla suosittelija? Kuka?
No sanotaan vaiks että ... Osama?

14. Saapumisen päivämäärä
11.3.2016.

15. Onko sinulla aiempaa jihadikokemusta? Mistä?
Ei, en syö lainkaan lihaa. 

16. Oletko taistelija, itsemurhapommittaja vai immersivisti?
En tiedä, mikä on immersivisti, mutta kuvailisin itseäni enemmän introvertiksi. Tai rohkelikoksi. 

17. Erikoisala
Sisustaminen, muoti, ruokatrendit, web 2.0 ja saukot.

18. Nykyinen työpaikka
Taustalaulajana eräässä tunnetussa satakuntalaisessa yhtyeessä.

19. Takuusumman koko
Ei taattoni neuvojaan tarjonnutkaan, poika kun maailmalle lähti. Moitetta matkaani neuvoksi sain. Yksi ei moittinut, ymmärsi vain. Kulkurin iltatähti.

20. Kuuliaisuuden taso
Horoskooppini sanoo, että "oinas on alkavan kevään merkki ja siksi Oinas-ihminen on tunnistettavissa samasta periksi antamattomuudesta kuin luonnon ensimmäiset kasvit niiden työntyessä esiin kylmästä ja osin vielä jäisestä maasta."

21. Osoite, johon otetaan yhteyttä (Mahdolliseen kuolemantapaukseen liittyen)
Siis... onko tässä hommassa jotain riskejä? Niitä ei mainittu kiiltävälle paperille painetussa broshyyrissä!

22. Kuoleman aika ja paikka
Mä en haluu kuolla tänä yönä.

23. Muuta huomioitavaa
Minulla on aika paha heinäallergia, ja etenkin koivun kukinnan aikaan joudun menemään välillä pitkäkseni kesken päivää. Lisäksi en voi syödä seuraavia ruokia: gluteenipitoiset viljat, äyriäiset, kananmuna, kala, pähkinät, kettukarkit, soijapapu, maito, tonnikalapitsa, selleri, sinappi, seesaminsiemenet, herne tai mitään geenimanipuloitua. En myöskään syö verilettuja enkä kesäkeittoa. Toivoisin myös, että määränpäässä on hyvä langaton verkko, sillä kuuntelen paljon Spotifyta. Tykkään nukkua aamuisin pitkään.

Arkipyhät siirretään viikonloppuihin, torstai on uusi pikkulauantai

Suomalaisten arkipyhät loppuvat tammikuussa 2015. Arkipyhäselvitystä parhaillaan laativa työryhmä aikoo ehdottaa, että kaikki arkipyhät siirretään viikonloppuihin, tiistaista tehdään keskiviikko ja torstai on uusi pikkulauantai. Työryhmän vielä salainen selvitys iskee tapaluterilaista kovimmin sinne, missä se kirpaisee: suoraan kristillisiin vapaapäiviin.

Sininen zeppeliini tavoitti Helsingin observatorion tuulikaapista työryhmän puheenjohtajan, Helsingin yliopiston almanakkatoimiston prokuraattorin Taimi Smoneyn. Hän kiistää, että työryhmällä olisi jo päivänselvä näkemys arkipyhien poistamisesta.

"Tässä etsitään inhimillistä ja kansantaloudellisesti kestävää kokonaisratkaisua. Ideoimme esimerkiksi, että juhannusaatto voitaisiin siirtää tammikuulle, jolloin veneestä keikahtava suomalainen ei hukkuisi, vaan tömähtäisi näppärästi järven jäälle", Smoney sanoo.

Työryhmässä ateisteja sekä muuta jumalatonta menoa edustavan jäsenen Lucifer Tulikukan mukaan arkipyhien poisto on luonnollista jatkoa sille, että lapsilta ja koululaisilta on jo viety Suvivirsi, joulukirkko ja Lucia-kulkueet. "Tässä joutuu nyt jokainen tekemään oman osansa suvaitsevaisuuden hyväksi", Tulikukka hekottaa pukinpartaansa.

Sen sijaan työryhmän jäsen, kohupuuseppä Jesse Ristolainen sanoo, ettei arkipyhien poistosta ole vielä tehty työryhmässä yhteistä päätöstä. "Minuun on kohdistunut voimakasta ristipainetta niin työryhmän sisältä kuin oman organisaationi johdosta. Siksi olen halunnut olla sovitteleva, enkä naulata kantaani kiinni."

Arkipyhäselvitys-työryhmään kuuluvien työmarkkinaosapuolten näkemykset poikkeavat nekin toisistaan. Työnantajan näkemyksen mukaan tavallinen kotoperäinen palkansaaja ei kykene viettämään arkipyhää niin, että hän olisi sen jälkeisenä työpäivänä sataprosenttisessa palaverikunnossa. Jos pyhiä sattuu vielä peräkkäisille viikoille kuten keväällä, perus työntekijältä saattaa hurahtaa ohi useampi työviikko puolikuntoisena.

"Syytellään siitepölyallergiaa, lasten koliikkia ja ties mitä, mutta kyllä me kaikki tiedämme, miksi Jeppe tuijottaa näytönsäästäjää hievahtamatta koko aamun", elinkeinoelämää työryhmässä edustava Göran Porvari sanoo. Porvarin mukaan globaalitaloudessa jonkun on pidettävä tehtaiden ja kauppojen raattaat pyörimässä vuoden jokaisena päivänä. "And it sure as hell aint me, BOY!", hän sanoo.

Palkansaajapuolella työnantajien näkemystä juopottelevasta työntekijästä pidetään sekä leimaavana että loukkaavana.

"Nimittäin! Minua niin sylettää riistäjän puheet! Eikäkö että vasiten v*****n kuvan yrittävät antaa suomipojasta! Kyllä voi alleg.... algeria... ALLERGIA yllättää kun nurmikko kasvaa ja pienenpienenpienen pienet hiirenkorvaset ilmestyvät puiden oksiin", työryhmän jäsen, pääluottamusmies Kullervo Manner herkistyy.

Arkipyhäselvitystä tekevän työryhmän on määrä jättää lopullinen raporttinsa vahingossa ravintola Storyvillen terassille toukokuun alussa. Storyvilleen on aiemmin jäänyt muun muassa YYA-sopimus (1948), Ahti Karjalaisen salkku (1976) ja erään mysteeribloggaajan pipa (2009).

On pörriäisen aika

Leskenlehti on varsin surullinen nimi
 niin iloiselle kukalle.

Kevät on vuodenajoista kummallisin. Se on vuodenkierrosta yhtä aikaa rehellisin ja petollisin hetki. Se on pohjattoman riemun ja vavisuttavan ahdistuksen aikaa. Se on suurten kysymysten ja ihanan kepeyden aikakausi.
..........

Kevään rehellisyys lähentelee raakuutta. Kuulu amerikkalaisrunoilija T. S. Eliot kuvaa Autio maa -runossaan (1922):

”Huhtikuu on kuukausista julmin, se työntää
sireenejä kuolleesta maasta, sekoittaa
muiston ja pyyteen, kiihoittaa
uneliaita juuria kevätsateella.”’

Talvi tarjoaa turvaa, joka keväällä riistetään julmasti. Pakkasöiden päätyttyä hullut työnnetään asemille avohoitoon, ja lämpimässä lusineet pikkurikolliset potkitaan pihalle. Kerjäläiset kuskataan kulmille värjöttelemään, ja baarien nurkkapöytien miehetkin saavat maistaa päivänsäteitä. Kevät paljastaa kaiken: lian ja pölyn, koirankakan, hylätyt rakennukset, metsään ajetut autonromut, uudet uurteet kasvoissa. Kevät paljastaa olemisen turhantärkeyden.

Keväällä pimeään ei pääse enää pakoon. Hetken aikaa kaikki on paljasta ja väritöntä, ilman suojaa. Kun seisoo harmaanruskean valtaväylän reunalla, ymmärtää, mitä Eliot tarkoitti kirjoittaessaan "minä näytän sinulle ahdistuksen kourallisessa tomua". Itsemurhia tehdään eniten kevätkuukausina, Suomessa toukokuussa.

Keväällä jokaisen hetken tärkeys painostaa mieltä, jokainen ilta tuntuu vaatimukselta tehdä jotain merkityksellistä. Alkaa pakonomainen kilvoittelu toimeliaisuudella. Yksi tarttuu kuokkaan, toinen rapaan, kolmas ostaa mopin. Askareiden ajattelu on ihmisen kokoista ajattelua. Siksi kevät on nin petollinen, silloin ihmispolon mieleen juolahtaa helposti liian suuria kysymyksiä. "Se on tää paniikin tunne, paniikin tunne, ja se tulee joka kevät", Kauko Röyhkä voihkii kappaleessa Kevät (1991).   
.........

Mutta sitten on se kevään toinen puoli. Valo, äänet ja tuoksut. Kevät porautuu suoraan takoraivoon. Valo puhuu, on toukokuu. Katujen varsilla näkyy paikoilleen jähmettyneitä, takakenossa seisovia ihmisiä, jotka ovat kääntyneet kohti taivaalla möllöttävää Apolloa. Onnelliset ihmispatsaat silmät kiinni, suunpielissä pilkistävä hymy. Sillä aurinkoa kukaan ei omista, se kuuluu kaikkein köyhimmillekin. Niin rantojenmiehetkin palaavat rannoille yösuojistaan, tuntevat vapauden kaihon syrämissään. Ensin haukkaavat meri-ilmaa, sitten naukkaavat lestistään. Kuka nyt kesällä asuu!

Entäs ne kevään äänet? Kiljuvien lokkien huuto torin yllä, valuva puro lenkkipolun kupeessa, vuoden ensimmäinen yösade, joutsenten raskaat siiveniskut lahden poukamassa ja moottoripyörien kiihdytysäänet. Lautasten kilinä terassilla, tamppausta takapihalla, työkalujen kolina pihavarastolla. Kevään äänimaisema on erikoinen yhdistelmä äärimmäistä kovuutta, kirkkautta ja pehmeyttä.

Samalla lailla kevään tuoksutkin ovat sekoitus ylevää ja matalaa. Kevät tuo suolaisen meren tuoksun kaupunkiin. Tuoksuu puutalokortttelien terva ja huoltamolta kulkeutuu bensiinin katku ja pesunesteen limetti. Tuoksuu tyttösten parfyymi, vahva kahvi ja kuohkea multa. Ja yhtäkkiä lehahtaa vesijättömaan, märän maapohjan ja hevosenpaskan lemu. Sellaista elämäkin on, chanelviitosta tulevien ruumiiden päällä.

Ja siinä aistien ylläkylläisessä pommituksessa, elämääsi ihmetellessä, piispanmunkillesi laskeutuu kevään ensimmäinen kärpänen ja töpöttelee kärsällään munkin lakkia. On pörriäisen aika.

 

Niin kiire ei ole kellään, ettet ehtisi lukea myös Sinisen zeppeliinin koskettavaa ja elämänmakuista syysarviota Lokakuun manifesti sekä talviarviota Helmikuun manifesti.