300 000 klikkausta, hei!

Sinisen zeppeliinin kausi alkaa olemaan taputeltu. 300 000 klikkauksen raja saavutetaan lähipäivinä.

Onko paha paikka, Sinisen zeppeliinin Johtava blogaaja?
"Ei varsinaisesti. Sain vain päällystakkini vetoketjun sillä lailla jumiin, että joudun ottamaan sen nyt pään yli pois. Odotas hetki."

Oletteko blogiinne tyytyväinen?
"En voi sanoa olevani tyytyväinen. Tekemällämme taloudellisella panostuksella ja nimimiestemme kynäilyllä pitäisi pystyä parempaan. Emme ole saaneet kaikkea itsestämme irti, esimerkiksi näitä chinchillankarvoja."

Siinä on muuten kumma lemmikkieläin.
"Kyllä, mutta vielä erikoisempi on australiainen lyhythäntäkenguru. Laitan sen tähän blokuvaksi, sillä ihmiset tykkäävät klikata söpöjen karvaturrien kuvia internetissä. Siis katsokaa nyt tuon veijarin ilmettä! Awwwww....."

Niin, tehän olette yrittäneet heruttaa viraalihittejä lähes pakonomaisesti?
"Kyllä, kyllä. Silti tietty iloisuus ja rentous on jäänyt puuttumaan. Klikkaava yleisö tunnistaa helppohintaisen viraaliuden tavoittelun. Tunnustan, että suosituimmat kirjoituksemme ovat olleet pelkkää halpamaista mediailmiöllä ratsastamista ja tökeröjä sanaleikkejä."

Arvostelijoidenne mukaan olette "idiootti apina" ja aiheutatte "myötä häpeää". Väititte myös, että Star Warsin ensi-ilta olisi ollut 1990-luvulla. Eräät saksalaislähteet väittävät teidän jopa menettäneen otteenne todellisuudesta. Miten vastaatte kritiikkiin?
"Ei minun tarvitse selittää teille mitään, senkin Tepsi-janari. Minä olen blogistanin vallesmanni."

Ainakin #kesänmaisteri taisi olla aikamoinen virhehankinta?
"Ehkä hänen ylemmän keskiluokan huoleton elämäntyylinsä ei purrut yleisöön kuten luulimme. Blogausten suosio jäi aika vaatimattomaksi. Toisaalta kilpailu life style -alalla on kovaa. Ei jatkoon."

Ja sitten menetitte taitoblogaajanne seuranhakupalvelu Tinderiin....
"En kiistä, etteikö lähes 50 000 klikkausta saavuttaneen kaverin lähtö olisi menetys, totta kai se on. Totuus on, että KIITOS Burger king -jonojen veteraanit -blogin kirjoittaja halusi itse lähteä emmekä halunneet olla esteenä hänen kunnianhimolleen. Toivomme hänelle kaikkea hyvää eli suttuisesti tribaalitatuoituja naisia ja nokkosihottumaa."

Mitkä ovat ensi kauden tavoitteenne?
"Mihinkään muuhun kuin miljoonaan klikkaukseen emme tyydy. Tarkoitus on ostaa Zepukkaan parhaat vapaana olevat blogaajat eli ainakin Kalastajan ex-vaimo. Upea eukko. Haluankin samalla kumota huhut, että lähtisimme Venäjälle blogaamaan."

Kumpi tapahtuu enemmin - Sininen zeppeliini saa miljoona klikkausta vai Suomi pääsee futiksen arvokisoihin?
"Maajoukkueella ja Zepukalla on sama peli-ideologia: hyvä peli, kiva peli, hyvä peli. Jos saamme positiiviset ja negatiiviset transitiot tasapainoon ja blogausasennon kuntoon, uskomme olevamme vahvoilla. Toki meillä on kovia haastajia, kuten mojonsa löytänyt Jussi Parviainen."

Kuinka monta kautta uskotte vielä leijuvanne?
"Viihdelegenda Jari Sarasvuo on leijunut ilman tuloksia jo vuosia eli periaatteessa en näe mitään estettä jatkaa pitkään. Mutta blogaus on kuitenkin henkisesti niin rankkaa hommaa, että ilman Zyrtec-D:tä ja Möllerin kalanmaksaöljyä ei tätä kauaa jaksa. Loukkaantumisiakin sattuu. Olen Sirpalle puhelinvastaavan välityksellä sanonut, että ainakin 'one more year'."

Mitä aiheita joudumme Sinisestä zeppeliinistä ensi kaudella lukemaan?
Ensi kaudella keskitymme asupostauksiin ja elämäntyyleihin. Luvassa on ainakin maisterin laihdutusvinkit, matkareportaasi pohjalaisten itseironiapäiviltä sekä juttu riihimäkeläisestä miehestä, joka aikoo rakentaa Guggenheim-museon paljain käsin. Alan kirjoittamaan myös jatkojuttua kielinatseista, sillä heidän kuulumisistaan on kyselty pitkin talvea.

Toisin sanoen ideanne alkavat olla aivan loppu?
Toisin sanoen.

Kiitos haastattelusta, Johtava. Miten päivänne tästä jatkuu?
Kiitos itsellenne, yt-neuvottelujen ahavoittama toimittaja. Teen kohta 1000 vatsalihasta ja lähden sitten Viikin eläinsairaalaan lastoittamaan ponin jalan.

Suomen paras blogi eli mitä teen väärin

Johtava pystysuunnan
blogisti tyypillisessä miljöössään.

Helsingin Sanomien Kuukausiliite etsii koko vuoden Suomen parasta blogia ja toivoo lukijoiden ehdotuksia. Kuukausiliitteen määritelmän mukaan hyvä blogi on "mielenkiintoinen, hyvin kirjoitettu, tyylikäs, visuaalinen, ajankohtainen, reagoiva ja sitä päivitetään usein."

Pakkohan tästä on tehdä blogikirjoitus, suorastaan metablogaus. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen siis blogikirjoittamista.
.........

En osaa edelleenkään ajatella blogia omana tekstityyppinä tai julkaisumuotona, mutta asiaan minua pedantimmin suhtautuvat voivat katsoa Wikipedia-artikkelista, mikä tekee blogista blogin. En liioin osaa ajatella itseäni blogistina, sillä se nimike tuntuu pelkästään hupsulta. Kutsun itseäni mieluummin nettikirjoittelijaksi, vaikka se tuokin mieleen umpiluupäisen keskustelupalstoilla meuhkaavan keski-ikäisen valkoisen miehen. Eihän tuo kuvaus edes ole kovin kaukana totuudesta.

Emmin blogin avaamista pitkään, sillä se tuntui jo puoli vuosikymmentä sitten vanhentuneelta idealta. Nyt netin suosituinta jokamiessisältöä lienevät twiitit, ja monet intoilevat Pinterestin ja Tumblrin kaltaisista mikroblogi- ja kuvanjakopalveluista. En ole vielä rohjennut "tumbleerata", edes yksin ollessani. Trendi vaikuttaa siltä, että blogimaiset verkkosisällöt muuttuvat koko ajan lyhyemmiksi ja visuaalisemmiksi. Silti perinteinen blogi on pitänyt pintansa. 
.........

Palataan kysymykseen millainen on Suomen paras blogi. Ainakaan se ei ole tämä! Viestintäalalla työskentelevät tuttuni ovat antaneet ystävällisiä neuvoja siihen, millainen onnistuneen blogin pitäisi olla. Tällaisia vinkkejä olen ainakin saanut, muotoilut tosin omiani:

"Blogisi tulisi keskittyä johonkin tiettyyn asiaan tai teemaan." 

"Blogikirjoitusten tulisi olla henkilökohtaisia."

"Blogisi kirjoitukset ovat aivan liian pitkiä nettiin."

"Blogissasi pitäisi olla monipuolisempaa sisältöä kuin pelkkää tekstiä."

Taidan tehdä kaiken siis vähän väärin tässä blogissa. Muutama sananen edellisiin väitteisiin "puolustukseksi".

Hauskuus tässä blogin pidossa on kirjoittaa juuri siitä, mitä kulloinkin mieleen juolahtaa. Epäselvät aihevalinnat saavat siis jatkoa. Olisi pitkästyttävää keskittyä johonkin teemaan tai tyyliin. Zeppeliini leijukoon minne sattuu, sellainen on zeppeliinin karaktääri.

Henkilökohtainen on poliittista, ja tässä blogissa pyrin välttämään molempia. Kehotan ihmisiä ylipäätään kertomaan vähemmän henkilökohtaisista asioistaan.

Pituus on miehelle usein kipeä paikka, niin minullekin. Syyllistyn toistuvasti ilkkamalmbergiaanisiin mittoihin, mutta yritän parantaa tapani. Jaarittelu on jaarittelua, julkaisi sen missä tahansa.

Monipuolisempaa sisältöäkään ei taida tulla. Eikä kauniimpaa. Ei tämä blogi nyt mikään nätti ole, mutta kukkiihan se perunakin. Seilataan tässäkin vastavirtaan ja jätetään kuvat, joissa on syväterävyyttä ja pikkuruisia koriste-esineitä upeaan Kalastajan vaimo -blogiin. Kyllä moderni mies voi ja saa pitää sisustuksesta ja käsitöistä!

Päätän poikkeuksellisen omahyväisen blogikirjoituksen kehumalla muutamaa muuta blogia, joiden reviirille en tohdi tulla. Kokkauspuolen ja anniskeluhommat hoitakoon Hellasoturi. Pantterin puremia -blogi sisältää tiukkoja yhteiskunnallisia mielipiteitä. Pantterin puremia lukee mielellään, sillä siellä hyvikset ovat edelleen hyviksiä ja pahikset pahiksia. Ja pahis on yleensä Matti Apunen. Tällä viikolla löysin myös Perustuslakiblogin, jota ylläpitää aina vauhdikas Suomen valtiosääntöoikeudellinen seura. Varoitus: Perustuslakiblogi ei sisällä neulontaohjeita. Filosofeeraavalla tuulella pistäydyn Tietämättömyyden pimennysverhon takana. Nyt kun löytäisi vielä intohimoisesti kirjoitetun urheilublogin, jossa kerrotaan kummallisista lajeista.