Näin syksyllä käyskentelen luonnossa ja ammuskelen pörröisiä elukoita kuoliaaksi. Tai eivät ne kaikki välttämättä kuole, osa vain silpoutuu hirvittävällä tavalla ja jää kitumaan pöpelikköön. Ja joukkoon mahtuu selviä haveritappoja. Skeet-treeneissä olen rei'ittänyt useammankin ohi leijailleen liito-oravan. Mutta mitäs tuosta, itätuuli tuo niitä rajan takaa läjäpäin lisää.
Koska sorsastus ja karsastus eivät sovi yhteen, metsästän mieluiten suurriistaa. Tämän syksyn ehdoton ruokatrendi on muumi, joten hipsterimetästäjä jättää hirvet hakkuuaukion reunaan ja suuntaa pyssyn piipun kohti Muumilaaksoa. Muumilaaksoon on helppo päästä, koska sitä ei lukita yöksi.
Muuminmetsästys alkaa virallisesti 14.8. ja päättyy kun Nuuskamuikkunen lähtee etelään. Muumeja metsästetään joko loukuttamalla tai ampumalla. Peikot syövät tavallisesti lihaa (ks. esim. Hobitti, 1937 tai Peer Gynt 1867), mutta muumit syövät lähinnä pannukakkua. Siksi muumiloukkuun jätetään houkuttimeksi perus pannaria (ahvenanmaalainenkin versio käy), joskin osa muumeista on erittäin persoja palmuviinille ja pelikorteille. Lehtimetsän siimeksessä piilottelevat muumit löytää myös kysymällä Haisulilta neuvoa.
.............
Itse kaadettu muumi on eettistä lihaa, joka päihittää maullaan ja suuntuntumallaan kauppojen valmismuumituotteet mennen tullen. Mikään ei suretakaan gastroentusiastia niin kuin kylmähyllyjen vakuumiin pakattu muuminliha. No, ehkä sodan jalkoihin jääneet palestiinalaisorvot, joilla ei ole mitään toivoa paremmasta.
Muumin liha maistuu maanläheiseltä ja riistaiselta, ja se on varsin rasvaista. Ehkäpä lähin verrokki sille on villisika tai hemuli. Muuminliha on tietenkin luomua, joskin varttuneemmat muumikoiraat eli muumipapat käyttävät kemiallisia piristeitä kuten nikotiinia, viskiä, öhöm-teetä tai LBJ-pillereitä. Näistä jää ikävä sivumaku lihaan, joten metsällä kannattaa tusauttaa nuorta muumia.
Asiansa tunteva kokki käyttää koko muuminruhon. Muumin mureimmat osat ovat kyljysselkä (kyljykset, kyljysrivi eli karree, selkäpaisti, fileet) ja kinkku, josta saadaan paistit (sisä-, ulko-, kulma- ja paahtopaisti). Vähemmän mureita osia ovat taka- ja etupotka, lapa (kokonaisena myös nimenä piknikpaisti), etuselkä (luuttomana kasleri, luullisena mm. talouskyljys), kylki (mm. luullinen tai luuton paahto- eli grillikylki ja pekoni) sekä kuve ja kaula, joita käytetään keittoihin, muhennoksiin, karjalanpaistiin, kääresylttyyn ym. Jauhelihaksi sopivat kaikki yllä mainitut ruhon osat. Muita käytettäviä osia ovat siansorkat, potka ja pää. Muumi sopii myös suolattavaksi ja savustettavaksi. Muuminnahasta voi valmistaa näppärästi vaikka Muumi-laukun.
Huippukokki K-kaupan Väiski laati Sinisen zeppeliinin lukijoille herkulliset muumireseptit:
Koska sorsastus ja karsastus eivät sovi yhteen, metsästän mieluiten suurriistaa. Tämän syksyn ehdoton ruokatrendi on muumi, joten hipsterimetästäjä jättää hirvet hakkuuaukion reunaan ja suuntaa pyssyn piipun kohti Muumilaaksoa. Muumilaaksoon on helppo päästä, koska sitä ei lukita yöksi.
Muuminmetsästys alkaa virallisesti 14.8. ja päättyy kun Nuuskamuikkunen lähtee etelään. Muumeja metsästetään joko loukuttamalla tai ampumalla. Peikot syövät tavallisesti lihaa (ks. esim. Hobitti, 1937 tai Peer Gynt 1867), mutta muumit syövät lähinnä pannukakkua. Siksi muumiloukkuun jätetään houkuttimeksi perus pannaria (ahvenanmaalainenkin versio käy), joskin osa muumeista on erittäin persoja palmuviinille ja pelikorteille. Lehtimetsän siimeksessä piilottelevat muumit löytää myös kysymällä Haisulilta neuvoa.
.............
Itse kaadettu muumi on eettistä lihaa, joka päihittää maullaan ja suuntuntumallaan kauppojen valmismuumituotteet mennen tullen. Mikään ei suretakaan gastroentusiastia niin kuin kylmähyllyjen vakuumiin pakattu muuminliha. No, ehkä sodan jalkoihin jääneet palestiinalaisorvot, joilla ei ole mitään toivoa paremmasta.
Muumin liha maistuu maanläheiseltä ja riistaiselta, ja se on varsin rasvaista. Ehkäpä lähin verrokki sille on villisika tai hemuli. Muuminliha on tietenkin luomua, joskin varttuneemmat muumikoiraat eli muumipapat käyttävät kemiallisia piristeitä kuten nikotiinia, viskiä, öhöm-teetä tai LBJ-pillereitä. Näistä jää ikävä sivumaku lihaan, joten metsällä kannattaa tusauttaa nuorta muumia.
Asiansa tunteva kokki käyttää koko muuminruhon. Muumin mureimmat osat ovat kyljysselkä (kyljykset, kyljysrivi eli karree, selkäpaisti, fileet) ja kinkku, josta saadaan paistit (sisä-, ulko-, kulma- ja paahtopaisti). Vähemmän mureita osia ovat taka- ja etupotka, lapa (kokonaisena myös nimenä piknikpaisti), etuselkä (luuttomana kasleri, luullisena mm. talouskyljys), kylki (mm. luullinen tai luuton paahto- eli grillikylki ja pekoni) sekä kuve ja kaula, joita käytetään keittoihin, muhennoksiin, karjalanpaistiin, kääresylttyyn ym. Jauhelihaksi sopivat kaikki yllä mainitut ruhon osat. Muita käytettäviä osia ovat siansorkat, potka ja pää. Muumi sopii myös suolattavaksi ja savustettavaksi. Muuminnahasta voi valmistaa näppärästi vaikka Muumi-laukun.
Huippukokki K-kaupan Väiski laati Sinisen zeppeliinin lukijoille herkulliset muumireseptit:
Pulled moomin eli nyhtömuumi
Nyhtömuumi on suolaliemessä liotettua, uunissa pitkään kypsytettyä muumin kasleria tai lapaa, joka on kypsänä niin mureaa, että sen voi repiä suikaleiksi pelkällä haarukalla.
Ota muumi huoneenlämpöön noin tuntia ennen paistamista. Yhdistä kaikki mausteseoksen ainekset. Hiero mausteseos tasaisesti muumin pintaan. Nosta muumi kannelliseen uunivuokaan tai peitä vuoka alumiinifoliolla. Kypsennä 110-asteisessa uunissa 5 1/2–6 1/2 tuntia, kunnes muumi on todella mureaa. Käännä uunilämpö pois, ja anna lihan vetäytyä jälkilämmössä tunnin ajan. Anna muumin jäähtyä hetki. Nyhdä muumi pienemmiksi paloiksi leikkuulaudalla kahdella haarukalla riipien. Sekoita lihasuikaleet paistoliemeen. Lisää halutessasi hieman valmista BBQ-kastiketta, jotta saat lihasta mahdollisimman mehevää.
Savustetut nuuskamuikkuset
Perkaa Nuuskamuikkunen. Katkaise pää ja vedä sisälmykset pois. Lado Muikkunen karkean suolan kanssa kerroksittain suolaantumaan huoneen lämpöön. Laihalle Muikkuselle 10 minuuttiakin riittää. Pyyhi Muikkusesta suolakiteet pois. Lado Muikkunen savustuspöntön ritilälle. Laita pohjalle leppälastuja, katajanoksia ja sokeripalat. Nosta ritilä keskitasolle. Sulje kansi ja nosta savustuspönttö nuotiolle. Muikkunen on valmis 15–25 minuutissa. Varo, ettei nuotion liekki ole liian kuuma: pienet Nuuskamuikkuset kuivuvat helposti.
Nipsua talon tapaan
Nipsu on periaatteessa tuhoeläin, jonkinlainen kengurun ja näädän risteytys. Silti Nipsusta saa pienellä vaivalla herkullisen välipalan vaikka seinänaapurin erivärisille lapsille. Ohje: Ruskista kuutioiksi leikattu Nipsu kevyesti paistinpannullavähäisessä öljyssä. Laita esikypsennetty Nipsu ja kuoritut, lohkotut perunat uuninkestävään astiaan. Lisää pataan runsaasti valkosipulia, tomaattimursketta ja soijakastiketta mauksi ja suolaksi. Mausta vielä basilikalla. Anna Nipsun hautua uunissa miedossa lämmössä. Nautitaan Tuutikin kanssa.
Kuinkas se muumien kuuluisa peräaukko? Onko muumi täynnä paskaa?
VastaaPoistaVanhat eli Toven muumit söivät havunneulasia ;). Tikkuista lihaa siis :D
VastaaPoistaAinoastaan ennen talviunia!
PoistaMun huumorin raja menee kyllä tuossa palestiinalaisorpojen syömisessä. Joku taso voisi kuitenkin olla satiiritekstilläkin.
VastaaPoistaNoh jos lukisit asian ajatuksella, huomaisit että ei siinä mitään orpoja syödä. Ne orvot vaan surettaa kirjoittajaa yhtä paljon kuin vakuumiin pakattu muuminliha. Se on tuo suomenkielen luetunymmärtäminen.. :)
PoistaRankkaa kirjoittaa mitään satiiria tai mustaa huumoria kylvivää tekstiä ettei jonku kukkahame rypisty.
PoistaVedä nyt lapaan apina !!!! Tekopyhä idiotismilistan.
Poista"Vedä nyt lapaan apina" :D varokaa, meillä on täällä äidin pikku kovanaama! Ainiin, loistavin kirjoitus hetkeen tämä muumi!
PoistaHelvetin hyvä!
VastaaPoistaEn ymmärrä, miksi muumi pitää ottaa huoneen lämpöön tuntia ennen kun sitä paistetaan uunissa 6 tuntia. Ei mitään järkeä. Eihän tässä nyt mitään muumifileepihjejä olla paistamassa!
VastaaPoistaTää ois naurattanut ilman lopun rasistista kommenttia.
VastaaPoistaKiitos hyvästä reseptistä! Voisin suositella kaikille muuminlihan ystäville myös klassisempia reseptejä, kuten Muumit ja taikurin palttu, Muumilaakson varrasluu sekä Muumipappa ja veri
VastaaPoistaOnko muumeilla siansorkat, mitä?
VastaaPoistaIhan loistavaa. Ja niille jotka loukkaantuu: Offence is not given, it´s taken.
VastaaPoistaJos muumia ampuu sivustapäin kiväärillä lähelle häntää, se pudottaa takapuolensa jotta pääsee nopeammin karkuun. Muumin kankkulihat ovat kuitenkin parasta nyhtömuuminlihan raaka-ainetta, kannattaa kannan säästämiseksi siis posauttaa vain takapuoli irti niiltä. Talven aikana kasvaa uusi, entistä isompi.
VastaaPoistaLiito-oravat, jättiläis-ukonputket ja pikku-putinit ovat itäisiä vieraslajeja, jotka pitää hävittää rajojen länsipuolelta. Ekologisesti ajatellen niiden ravintokäyttö on parempi kuin kompostoiminen.
VastaaPoistaJos takapuolista on kovin innostunut, niin eikö kannattaisi kutsua valtiovierailulle sellaset isot peput kuin Kim Kardashian ja Nickki Minaj ja Jennifer Lopez. Olisi sitten peppua kerrakseen maiskutella koko talveksi. Kasvaahan se takaisin talven aikana joten ei hätää sen puoleen...
VastaaPoistaLoistavaa satiiria!
VastaaPoistaTätä "nöyhtöpossua" on nyt joka paikassa ja aika moni näyttää sitä kokeilevan myös kotona FB-päivityksistä päätelleen. Onhan se huimaa, jos ylikypsä liha on nyt hip ja hop ja antaa puhtia kuolleen sian syömiseen...
VastaaPoistaSyksyn satoa
VastaaPoista