Ruotsi ei halua enää lisää suomalaisia veropakolaisia

Ruotsi tiukentaa veropakolaisten pääsyä maahan. Syynä on kiihtyvä suomalaisten rikkaiden vyöry kansankotiin.

Suomalaisia veropakolaisia saapuu Ruotsiin jahdeilla, lentokoneilla ja yksityishelikoptereilla jopa päivittäin. Vähiten varakkaat matkustavat Itämeren yli hirvittävissä oloissa eli tavallisten ihmisten joukossa ruotsinlaivalla.

Tulijoista valtaosa on aikuisia miehiä. Naiset ja lapset on jätetty verotuksen runtelemaan Suomeen. Suomessa verotus on jatkunut taukoamatta kohta 100 vuotta, ja sen jäljet näkyvät kammottavasti mm. äitiyspakkauksina ja ilmaisena yliopistokoulutuksena.

Ruotsalaiset ovat perinteisesti suhtautuneet veropakolaisiin suvaitsevaisesti, mutta kantarikkaiden asenteet ovat koventumassa kun suomalaiset vyöryvät rajan takaa kasvottomina massoina kohti Östermalmin kauppakeskuksia.

"Businessluokkaerot maidemme välillä ovat järkyttävät. Tällaiseen verotuspaikkashoppailun on loputtava", Ruotsin veropakolaisasioista vastaava ministeri Jörgen Jönsson sanoo.

Jönsson korostaa, ettei ruotsalaisilla ole pottunenäisiä ja omaa kieltään molottavia suomalaisveropakolaisia vastaan sinänsä mitään, mutta heidän tulisi omaksua paremmin kantarikkaiden tapoja ja sitä kuuluisaa ruotsalaista jävla livstylet.

Kantarikkaita jurppii erityisesti suomalaisveropakolaisten leveily Bemareilla (sic!), aatelisarvon puute ja kahta kokoa liian suuret puvut. Monen rikkaan ruotsalaisen mielestä veropakolaiset vain notkuvat paidatta Strandvägenille ja juovat samppanjaa suoraan pullonsuusta.

"Toistaiseksi emme ole onnistuneet suomalaisten veropakolaisten kotouttamisessa kovinkaan hyvin. Voi olla, että rikkaat suomalaiset ovat lähtömaassaan etuoikeutettuja, mutta pohjimmiltaan he ovat kuitenkin...  hur kan man säga det... suomalaisia", Jönsson sanoo.
......................

Eräs Ruotsiin paenneista on kaup. yo Kalle Täyslapanen, 34, pleikkariharrastaja ja rintaperijä toisessa polvessa. Täyslapanen kertoo, että hänelle suurin syy lähteä Suomesta oli epäoikeudenmukainen perintöverotus.

"Jotenkin vain tuntuu väärältä, että minua verotetaan muiden tekemästä työstä. Sitä paitsi uhrasin kukkeimman nuoruuteni tälle perintöasialle. Kuuntelin isoisän tylsääkin tylsempiä tarinoita ay-liikkeen kommunisteista ja nökötin vuosikausia perhelomilla Kaukoidässä. Oikeesti monta viikkoa talvessa porukoiden kanssa!"

Täyslapanen lähti Suomesta niin kovalla kiireellä, että hänelle jäi kakkosasuntonsa viinikellarin ovi raolleen ja purjevene lukitsematta Eiranrantaan.

"Siinä kun kuulee, että pääomaverotuksen taso lähestyy palkkaverotuksen tasoa, niin ei siinä ehdi miettiä, että mitkä luottokortit otetaan mukaan ja mitkä ei. Sitä vain miettii, että miten pääsee ehjänä pakoon. Itse tulin Ruotsiin suoraan hiihtolomalta Tornion kohdalta. Naamioin raja-asemalla sportti-Audini köyhän autoksi lisäämällä siihen karvanopat ja sirottelemalla tupakantumppeja takapenkille. Yksikään niistä tullin demareista ei tajunnut mitään!"
...........................

Maailmanpankin suositusten mukaan veropakolaisia tulisi auttaa jo lähtömaassa. Samaan on havahduttu nyt myös Suomessa, jossa hyväosaisten hyvinvointiin aiotaan jatkossa suunnata aikaisempaa enemmän voimavaroja.

Helsingin hyväosaisten tuki ry:n toiminnanjohtaja Heidi af von Hellens-Pumpersnikkel sanoo, että hyväosaisilla menee Suomessa entistäkin huonommin.

"Verotus kiristyy, kasvot kiristyy, tunnelma kiristyy. Tuntuu, että kaikki kiristyy", af von Hellens-Pumpersnikkel valittelee suomalaisen yhteiskunnan mentaliteettia. Hänen mielestään köyhien pitäisi nyt vähän ryhdistäytyä tai "edes lopettaa olemasta niin j ä ä t ä v ä n köyhiä".

"Sehän on ihan okei, jos joku haluaa olla köyhä omilla rahoillaan, mutta sitä en henkilökohtaisesti ymmärrä, miksi pitäisi olla köyhä muiden rahoilla", hän tuumii.

Af von Hellens-Pumpersnikkel harmittelee, että nyky-Suomessa ei tarpeeksi hyvin ymmärretä sitä, että nälkä, puute ja vilu ovat vain kateuden eri muotoja.

Hiljaisten rikkaiden ongelmien esiin nostamiseksi Helsingin hyväosaisten tuki ry aikoo julkaista ennen vaaleja pamfletin Kanna sinä piano, minä kannan vastuun (Hopealusikkakustannus, 2015). Pamfletissa korskeita taskunenäliinoja käyttävät kirjoittajat esittelevät keinoja, joilla Suomen rikkaat saataisiin taas voimaan hyvin. Se sisältää myös tähän asti julkaisemattomia elinkeinoelämän vaikuttajien runoja. Valitettavasti julkaisemme tässä yhden niistä:

Fattassa yyhoo-äidit ne kirmaa
Minä se kannattelen perhefirmaa
Kaiken ne ahneet köyhät vievät
Perinnöstäni syövät setelit sievät

Maksakaa itte, pitäkää tunkkinne

Lähden lätkimään - tiiättekös minne?