Helsinkiin istutetaan pandoja

Helsingin kaupunki haluaa Keskuspuistoon luonnonvaraisen pandakannan. Alun perin pandoja piti tulla vain Korkeasaaren eläintarhaan, mutta kun helsinkiläiset päättäjät näkivät mainosvideon, jossa pandat laskevat liukumäkeä, he innostuivat kokonaisesta pandapuistosta.

Nyt kaupunki suunnittelee Keskuspuistoon Sunny panda centeriä, jossa sekä kaupunkilaiset että turistit pääsisivät seuraamaan pandojen elämää. Hankkeen puuhanaisena häärii pääomasijoittaja-eläintenystävä Rita Luoma, joka on luvannut toimittaa Helsingille 40 kiinalaisvalmisteista pandaa ensi huhtikuuhun mennessä.

Pysyvän pandakannan hinnaksi arvellaan noin 40 miljoonaa euroa. Yhden pandan hankintahinta on noin 700 000 euroa, minkä lisäksi kuluja syntyy pandojen virikkeistä kuten palloista ja koivunvitsoista. Vuositasolla alle 50 yksilön pandapopulaatio maksaa noin keskimittaisen hiihtoputken verran.

"Halvemmaksi tämä tulee kuin Guggenheim, ja ovathan pandat ihan himskatisti söpömpiä kuin nykytaide. Sitä paitsi Helsingissä käy vuosittain tuhansia japanilaisturisteja – missä lähempänä he näkisivät pandoja kuin Suomessa?", Luoma perustelee.

Helsingin kaupungin pörröisten asioiden palveluyksikön johtaja Jorma Pulkkinen korostaa, että Helsinki ei ole liikkeellä vain rahantekomielessä, vaan tavoitteena on auttaa uhanalaista pandaa lajina. Kiinalaiset eivät edes myy pandoja ulkomaille, elleivät he vakuutu sen edistävän koko pandakantaa. Pulkkinen kehuu, että Helsingin näytöt riittävät kevyesti.

"Helsinki pystyi lyömään pöytään niin kovat luvut savolaisten ja city-kanien määrän kasvattamisesta, että siinä oli Kiinan kaveri ihan että 'whaaaat?'. Siis kiinaksi, tietysti."

Pörröisten asioiden palveluyksikkö on jo tehnyt alustavan suunnitelman siitä, miten pandojen määrä saataisiin tasaiseen kasvuun. "Googletimme jo 'panda alaston kuvat' ja 'panda elin tavat suomi'. Ei tämä nyt niin vaikeaa ole", Pulkkinen kertoo.

Näillä näkymin pandojen istuttaminen Keskuspuistoon aloitetaan kevättalvella. Jokainen panda kannetaan paikalle ja lasketaan varovasti noin 20 senttimetrin korkeudesta pehmeälle sammalmättäälle. Lopuksi pandaa taputetaan hellästi takapuolelle, jolloin se joko lähtee köpöttelemään eteenpäin tai tarraa ihmisen lahkeeseen kiinni. Istutuksen suorittavat Suomen riistakeskuksen virkamiehet. He ovat pukeutuneet panda-asuihin, jotta pandat eivät järkyttyisi (ks. kuva). Panda on näet erittäin herkkä eläin, joka ei kestä oikeastaan minkäänlaista stressiä, rasitusta tai vastoinkäymistä. Toisinaan maanantaiaamutkin ovat pandalle vaikeita.

...................

Aivan kaikki helsinkiläiset eivät ole innostuneet pandojen tulosta lähelle asutuskeskusta. Pandakriittiset haagalaiset keräävät nimiä adressiin, jossa vaaditaan kaupunkia lopettamaan "perusteeton ja kallis" pandojen kotouttaminen Helsinkiin.

"Pandahan on pohjimmiltaan lihansyöjä. Että uskaltaako tuonne Keskuspuistoon sitten enää päästää lapsiaan leikkimään? Miksi näitä villipetoja pitää tänne ehdoin tahdoin tuoda?", Sirpa Viljamaa Huolestuneet haagalaiset ry:stä sanoo.

Pandakriittiset haagalaiset korostavat, ettei heillä ole mitään karhuja vastaan sinällään, mutta ennen ulkomaalaisten nallejen ottamista Suomeen pitäisi ensin huolehtia omista nalleista.

"Kyllä tässä on tullut unettomia öitä vietettyä, kun on miettinyt, että vievätkö ne pandat sitten puolukatkin kantasuomalaisilta karhuilta? Ja anteeksi nyt vain, mutta mitä nyt netistä vähän katsoin, niin eivät nuo pandat nyt kaikkein uutterimmilta karhuilta näytä", Viljamaa sanoo.

Pörröisten asioiden palveluyksikön johtaja Pulkkinen vastaa kritiikkiin järkähtämättömästi. "Pandat ovat viimeksi todistettavasti surmanneet ihmisen Ming-dynastian aikana. Tuolloin eräs herra Miyaki jäi vahingossa mäenrinnettä alas kierineen pandan alle. Panda oli tapahtuman jälkeen pöllämystynyt ja hellyyttävä. Ei näistä siis ole millään muotoa ihmiselle vaaraa."

Ihmetystä on herättänyt myös se, mistä pandoille saadaan Suomessa oikeanlaista ruokaa. Maalla elävistä nisäkkäistähän juuri panda kärsii helpoimmin närästyksestä.

"Ei tämäkään ole mikään ongelma. Bambua saa kohtuuhintaan erikoiskauppa Vii-Voanista, joka sijaitsee ihan Hakaniemen hallin vieressä, ajan siitä ohi joka päivä", Pulkkinen kuittaa.

Pulkkinen uskoo, että pandat tulevat sopeutumaan Suomen olosuhteisiin erinomaisesti. "Pandahan on monella tapaa ihan kuin suomalainen – se viihtyy yksin, ja suurimman osan valveillaoloajastaan se vain istuu ja mussuttaa."