Suomalainen Anselmi Kyyrö ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi

Suomalaiset, valmistautukaa avaamaan samppanjat. Raumalaista runoilijaa Anselmi Kyyröä veikataan tämän vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Moni kirjallisuuden ystäväkään tuskin tunnistaa Kyyrön nimeä, mutta kuka mukamas oli koskaan kuullut J.-M. G. Le Cléziosta tai Mo Yanista ennen heidän palkitsemistaan?

Kirjallisuuden Nobelin saajan valitsevat Ruotsin akatemian jäsenet torstaina. Akatemian ensisijainen tehtävä on ylläpitää ja edistää ruotsin kielen sekä ruotsalaisen kirjallisuuden elinvoimaisuutta. Ruotsalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia ovat muun muassa Peppi Pitkätossu, Nya vindar -oppimateriaali ja Ikean kuvasto. Lisäksi Ruotsissa julkaistaan joka vuosi uskomaton määrä ohjeita ja suosituksia.
...................

Jos Kyyrö palkitaan, hänestä tulee kuudes suomalainen Nobel-palkittu. Aiemmin suomalaisista Nobelin kirjallisuuspalkinnon ovat saaneet Frans Emil Sillanpää teoksestaan Ihmisiä suviyössä (1939) ja A. I. Virtanen tutkimuksellaan Ei tuo tuuli enää pellolta paskanhajua (1945). Vuonna 2012 jyväskyläläinen Sofi Oksanen puhdisti pöydän nappaamalla fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden, talouden ja rauhan Nobelit. Kohua herättäneessä kiitospuheessaan Oksanen totesi, että "suomalaiset miehet on ihan tyhmiä", "Venäjä on ihan tyhmä" ja "kaikki värit paitsi violetti ja musta on ihan superduper tyhmiä".

Vaikka Kyyröä ei juuri tunneta Syvärauman ulkopuolella, hän on tehnyt mittavan uran suomalaisessa kirjallisuuskentässä. Kyyrön läpimurtona pidetään runokokoelmaa Mnuu snuuks, snuuks mnääki (1965) etsi modernismin jälkeisessä maisemassa uutta muotokieltä ja merkityksiä suhteessa rikkoutuvaan kertojanääneen allegorisena heilurina välttäen ajan ja paikan karikot silti tavoitellen hauraan dissonanssin ja soinnullisuuden yhteisyyyttä. Tai "niinku että whaaaaat?"

Myöhemmissä romaaneissaan 23.2.1963 (1977) ja Kanaali, Koskinen (1989) Kyyrö porautui yhä syvemmälle – eräässä mielessä ahtaammallekin – minuuden ja toiseuden taikapiiriin, joka resonoi yhtäältä maagisen realismin ja toisaalta pyhämaalaisen formalismin hengessä. Kyyrön teokset myivät vuosina 1973–1988 yhteensä 246 kappaletta. Sen jälkeen Kyyrö ilmoitti vetäytyvänsä sekä julkisuudesta että runoudestaan, josta oli hänen mukaansa tullut liian kaupallista.

Yksityisyyttään tiukasti varjelevasta Kyyröstä ei ole tiettävästi olemassa kuin muutamia valokuvia. Syväraumalaisten mukaan Kyyrö ei juuri poistu kotoaan paitsi silloin, kun hänen ainut ystävänsä, kirjailija Philip Roth saapuu Raumalle häntä tapaamaan. Tarinat kertovat, että miehet käyvät kerran vuodessa pub Syviksessä Mäkikadulla ja soittavat sieltä pilapuheluita Don DeLillolle. Vuorovuosina jompi kumpi miehistä esiintyy Nobel-komitean puhemiehenä Per Wästberginä ja kertoo DeLillolle tämän saaneen vihdoinkin Nobelin.
................

Jos Kyyrö Nobelin torstaina pokkaa, Suomen kirjallisuuspiirien sokka irronnee isosti, millä tarkoitetaan lähinnä Anna-Leena Härköstä ja Riku Korhosta. Nobel-palkitun herkkuihin kuuluu muun muassa uusi kustannussopimus, hieno mitali ja paikka iltapukuisen prinsessa Madeleinen vieressä Nobel-gaalassa. Nobel-gaala on maailman viimeisiä paikkoja, jossa valkoiset, rikkaat ja etuoikeutetut saavat vielä juhlia keskenään ilman huonoa omaatuntoa. Sanotaankin, että mustaihoisten on helpointa päästä Nobel-gaalaan voittamalla Nobel. Tämä onnistui viimeksi kenialaiselta Barry Obamalta, joka voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2009, koska... tuota... niinku... silleen.

Mikä meille suomalaisille tärkeintä, Kyyrön voitto merkitsisi rakkaan naapurimme kukistamista Nobel-kisassa jo toisen kerran lyhyen ajan sisään. Oksasta ennen palkinto meni Ruotsiin, kun vuonna 2011 palkinnon voitti tukholmalainen runoilija Thomas Tranströmer, jonka suuri yleisö tuntee parhaiten amerikkalaisten Transformers-hittielokuvien kautta. Ne pohjautuvat kirjailijan omaelämäkerralliseen Tranströmers-muistelmasarjaan (1955–1975), jossa kirjailija palaa Runmarön saarella viettämiinsä lapsuuden kesiin. Optimus Primen ja Megatronin avaruusrobottiautojen väitetään olevan allegoria Tranströmersin vanhempien suhteesta ja näiden vaikeasta avioerosta.

Täällä blogistaniassa Kyyrön palkintoon uskotaan vahvasti. Sininen zeppeliini on jo painattanut 15 000 lippalakkia tekstillä "SUOMI ON NOBELVOITTAJA 2014" ja jää innostuneesti odottamaan uuden nobelistimme julkistusta. Kirjakahvilassa tavataan!