Fingerpori ja Hugleikur – kilttejä ja ilkeitä törkeyksiä

Pertti Jarla: Fingerpori 6.

Harva asia on yhtä vakavaa kuin huumori. Sanoisin jopa, että ihmisen huumorintaju tai huumorintajuttomuus kertoo hänestä enemmän kuin hänen kirjahyllynsä tai lavuaarikaappinsa sisältö.

Vasiten huonon huumorin ystäville on ilmestynyt kaksi uutta kokoelmaa täynnä alatyylisyyksiä ja suoranaisia törkeyksiä. Pertti Jarlan Fingerpori 6 (Arktinen banaani) on jo ties monennesko Fingerpori-albumi. Hugleikur Dagssonin Huumorin musta kirja (Atena).
.......

Fingerporista on tullut muutamassa vuodessa suomalaisten suuresti rakastama sarjakuva. Fingerporin homonyymeistä (tirsk!) on jopa tehty opinnäyte ja myöhemmin yhdessä Jarlan kanssa kirja Minä sinulle homonyymit näytän!, joten tässä ollaan vakavien asioiden äärellä. Jokaisella lienee oma suosikkihahmonsa Fingerporissa. Minulla se on Heimo Vesa, kiltti tutkija, joka tahattomasti ajautuu kiusallisiin tilanteisiin.

Mikä Fingerporissa naurattaa? Ainakin juttujen tahallinen kömpelyys, rehellinen puupäisyys.  Kun juttujen "huonous" on yksi kantavista Fingerporissa eivät haittaa tason notkahduksetkaan. Kuten professori Jukka Kemppinen kirjoittaa uuden albumin esipuheessa, Fingerporin stripeistä rakentuu kokonaan oma maailmansa. Tämä on suurelta osin Jarlan mainion piirrosjäljen ansiota. Jarlan hahmot ovat eloisia, ja välillä itse vitsiä enemmän naurattaa hahmojen ilmeet ja asennot. Vaikka Fingerporin piirrosjälki on vuosien kuluessa hioutunut, Fingerpori näyttää onneksi edelleen rosoiselta. Fingerpori on kuin Porin tori sateisena iltapäivänä. Rujo mutta hellyttävä.

Luulen, että Fingerporista pidetään, sillä se ei ole millään lailla ilkeä. Fingerpori on hyvin ihmisrakas sarjakuva, jossa seikkailevat sympaattiset hölmöläiset. Pohjavire on aina hyväntahtoinen, silloinkin kun loukataan: "En haluaisi muistuttaa valastanne." "Muistutatte silti." Fingerporissa saavat lämmintä kyytiä (tirsk!) niin hipit, poliitikot, mummot, uskovaiset, homot, seksialan ammattilaiset, Mustanaamio, paavi, Jeesus kuin Aatukin. Jopa ujo pervertikko Asko Arimo Vilenius on ennen muuta mukavan oloinen kaveri, vaikka hän toisinaan sekaantuukin ajatuksissaan. Jopa tökeryyksiä laukova (oletan) neiti-ihminen Rivo-Riitta on lyhytsanaisuudessaan ja umpimielisyydessään ihastuttava.
.......

Hugleikur Dagsson:
Huumorin musta kirja

Islantilaisen sarjakuvantekijä Hugleikur Dagssonin huumori on pari pykälää rivompaa kuin kotoisen Fingerporin. Huumorin musta kirja kokoaa yhteen 666 toinen toistaan loukkaavampaa ja alatyylisempää piirrosta. Dagssonin piirrokset ovat täynnä verta, ihmiskehon nesteitä, jättimäisiä sukupuolielimiä, sadistisia sutkautuksia ja julmia kuolemantapauksia.

Dagssonin piirrokset ovat kuin Max Cannonin Raakaa lihaa -sarjakuvia, mutta teini-ikäisemmällä huumorilla. Teini-ikäistä roisiutta alleviivaa tietysti piirrostyylikin. Piirrokset ovat enemmän raapustuksia kuin valmiita kuvia.

Hugleikurit naurattavat, sillä ne ovat säälimättömän tylyjä. Miten ilkeitä tikku-ukot voivat toisilleen ollakaan! Parasta on tietenkin jälleen kerran yrittää selittää näitä juttuja esimerkiksi ruuhkabussissa tutulleen kovaan ääneen. Suosittelen kirjaa lämpimästi esimerkiksi todella veemäisen työpäivän päälle luettavaksi. Oivaa, raakaa ja puhdistavaa. Ja ehdottomasti huonoa. Toivottavasti tätä nuorisoa turmelevaa kirjaa luetaan salaa yläkouluissa ympäri maan.


kirja-arvio: Pertti Jarla: Fingerpori 6
kirja-arvio: Hugleikur Dagsson: Huumorin musta kirja.